Kolumnit

Oikeudellista yhteistyötä Kiinan kanssa

Oikeusministeri Anna-maja Henrikssonin kirjoitus. Pohjalainen 19.5 2013.
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri
Julkaistu eilen klo 13:40

Nylander: Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta

Kataisen hallituksella on maaliskuussa edessään toistaiseksi ehkä haastavin päätös, nimittäin lähivuosien budjettikehykset. Tässä koetellaan valmiutta täyttää hallitusohjelman lupaukset valtiontalouden alijäämän ja ns. kestävyysvajeen korjaamisesta.
Mikaela Nylander
Julkaistu 19.02.2013

Nylander: Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta

Kataisen hallituksella on maaliskuussa edessään toistaiseksi ehkä haastavin päätös, nimittäin lähivuosien budjettikehykset. Tässä koetellaan valmiutta täyttää hallitusohjelman lupaukset valtiontalouden alijäämän ja ns. kestävyysvajeen korjaamisesta.
Mikaela Nylander
Julkaistu 19.02.2013

Henriksson: Oikeusturva kaikille

Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Heti vuoden alussa, jokavuotisilla Asianajajapäivillä, minulla oli yhdessä oikeuslaitoksemme keskeisten toimijoiden kanssa mahdollisuus keskustella mitä ajankohtaisimmasta aiheesta - oikeudenhoidon talousnäkymistä ja oikeusturvasta.
SFP i Österbotten
Julkaistu 28.01.2013

Henriksson: Ei rajoituksia demokratiaan

Vihreät ehdottivat viime viikolla kansan valitsemien luottamushenkilöiden kausien rajoittamista. Tämä tarkoittaisi, että henkilö voisi tulla valituksi eduskuntaan, kunnanvaltuustoihin tai Eurooppa-parlamenttiin vain kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen hänen pitäisi pitää ainakin yhden kauden tauko.
SFP i Österbotten
Julkaistu 03.12.2012

Carl Haglundin puhe Rkp:n puoluekokoukselle

large_image_atc_7602
Suomenkielinen yhteenveto Carl Haglundin puheesta puoluekokouksessa Kokkolassa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajaehdokas, europarlamentaarikko Carl Haglund esitteli puoluekokoukselle pitämässään linjapuheessa ajatuksiaan puolueen tulevaisuudesta.
Hän puhui myös niistä haasteista, joita puolueella tällä hetkellä on ja esitteli omat ratkaisumallinsa niihin. Ohessa lyhyt yhteenveto puheesta.

Puheensa aluksi Carl Haglund nosti esiin sen taitekohdan, jossa yhteiskuntamme tällä hetkellä on viime vuosina talouden alueella tapahtuneiden dramaattisten käänteiden takia.

- Suomi kuuluu ikävä kyllä myös niiden maiden joukkoon, jotka elävät yli varojensa. Tänä päivänä valtion käyttämistä rahoista joka kymmenes euro on lainarahaa. Ne ovat rahoja, jotka lainaamme tulevilta sukupolvilta, lapsiltamme, lapsenlapsiltamme ja heidän lapsiltaan. Valtion velka on kasvanut yli viidelläkymmenellä prosentilla vain muutamassa vuodessa. Meidän moraalinen velvollisuutemme on lopettaa tämä turmiollinen kehitys.

- Suomen ja koko Euroopan on nyt mietittävä, millä keinoin Eurooppa saadaan uudestaan kasvujanalle. Pelkästään säästämällä emme nimittäin tästä kriisistä selviä, Haglund totesi.

Haglund jatkoi kertomalla niistä monista selvityksistä, joilla on kartoitettu, millaisiin toimenpiteisiin Suomen pitäisi ryhtyä saadakseen talouden pyörät pyörimään vauhdikkaammin.

- Niiden toimenpiteiden joukossa, joita tämän kevään kehysriihessä päätettiin toteuttaa, oli joitakin sellaisia kultahippuja, joita kyseisissä selvityksissä oli saatu esiin. Kysymyksessä on kuitenkin vain pintaraapaisu siinä työssä, joka tarvittaisiin yritys- ja elinkeinoelämän toimintaolosuhteiden parantamiseksi.

- Hyvää yritysilmapiiriä tarvitaan, että voitaisiin luoda lisää hyvinvointia työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Hyvinvointi täytyy tietysti aina ensin luoda ennen kuin sitä aletaan jakaa.

Haglund kiitteli nykyistä hallitusta sen selkeästä sosiaalisesta profiilista ja sen työstä hyvinvoinnin mahdollisimman oikeudenmukaiseksi jakamiseksi.

- Tässä yhteydessä mainitsen myös nuorisotakuun, joka varmistaa sen, että kaikilla nuorilla on jotakin mielekästä tekemistä, kuten työ, opiskelu, harjoittelupaikka tai jotain vastaavaa.

- Viime vuosina maatamme ovat ravistelleet useat traagiset väkivallanteot. Tällaiset tapahtumat ovat todisteita siitä, että maassamme voidaan niin huonosti, että poliitikkojen ja päättäjien olisi syytä reagoida tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella. Näitä kysymyksiä ei saa unohtaa talouskasvun suurristanmetsästyksessäkään.

Haglund haluaa, että nyt kun taloustilanne on se mikä on ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita koetellaan, RKP lähtee kunnallisvaaleihin teemalla Pelastakaa Hyvinvointi-Suomi.

- Meillä täytyy olla ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan ja miten luomme sellaista taloudellista hyvinvointia, jonka ansiosta voimme säilyttää tämän kaikkien korkealle arvostaman hyvinvointiyhteiskunnan. Tämän yhteiskunnan haluamme pelastaa. Seuraava kilometripylväs tässä työssä ovat kuntavaalit, jotka lähestyvät kovaa vauhtia.

Kuntauudistus on Haglundin mukaan yksi kuntavaalien ilmiselvistä poliittisista teemoista.

- Suomenruotsalaisen tulevaisuuden kannalta on aina parempi, että tällaisia uudistuksia tehdään silloin, kun RKP istuu siinä pöydässä, jossa linjauksia suunnitellaan ja asioista päätetään. RKP:n tavoite uudistuksen osalta tulee olla se, että suomenruotsalaiset alueet pysyvät yhtenäisinä. Emme voi milloinkaan sallia tehtävän sellaisia ratkaisuja, joissa kielikysymyksiä ei oteta huomioon. Sen vuoksi kielellisten seurauksien kartoittaminen on tärkeä osa tätä uudistusta, kaikilla sen osa-alueilla. Erityisen keskeinen asia on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

- Suomi ei sovi yhteen ainoaan muottiin. Emme voi koskaan rakentaa samanlaisia, standardisoituja rakenteita kautta koko maan. Maantieteelliset seikat, kielelliset olosuhteet, saaristo, Lappi ja saamelaisten edut. Pienten ryhmien erityistarpeita ei saa unohtaa. Tässä yhteydessä ajattelen esimerkiksi Kårkullan kuntayhtymän tulevaisuutta.

- Monet ihmiset ovat ymmärrettävistä syistä johtuen allergisia tälle asialle, joka alun perin vaikutti lähinnä karttaharjoitukselta. Myös niille kunnille, jotka kokevat taloutensa olevan kunnossa, saattaa uudistus tulevaisuudessa vaikuttaa käsittämättömältä. Tarvitaan avointa keskustelua uudistuksen tavoitteista, läpiviennistä ja pelisäännöistä, että uudistusta voitaisiin pitää oikeutettuna.

RKP:n kuntavaaliohjelmaa on sitäkin tällä kertaa valmisteltu uudella tavalla, niin kutsutun Kasnäs-metodin mukaan. Haglund on johtanut kyseistä työtä.

- Olen vakuuttunut siitä, että politiikkaan mennään mukaan, koska halutaan vaikuttaa sekä omaan lähiympäristöön että koko yhteiskuntaan. Houkutellaksemme useampia ihmisiä mukaan politiikkaan meidän pitää madaltaa kynnyksiä, että mukaan tuleminen olisi helpompaa. Meidän pitää varmistua siitä, että puolueaktiivit kokevat, että he voivat todellakin vaikuttaa politiikkaamme. Kasnäs-metodi on tästä hyvä esimerkki.

- Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on luonnollista avata puolueen ovet niille suomenkielisille henkilöille, jotka kuuluvat ideologisesti meidän riveihimme. Mutta kuulun myös siihen ryhmään, joka on vakuuttunut siitä, että ne suomenkieliset henkilöt, jotka hakeutuvat RKP:n toimintaan mukaan, ymmärtävät sen, että puolueen työkieli jatkossakin on ruotsi.

Haglund käsitteli linjapuheessaan myös kielikysymyksen ikävämpää puolta.

- Suomi ei varmaankaan olisi sellainen kuin se nyt on ilman kahta kieltä ja kahta kulttuuria. Kaksi elävää kieltämme on kulttuurinen rikkaus. Eikä kannata kuitenkaan piilottaa vakan alle sitäkään tosiseikkaa, että kaksi kieltämme ovat myös kilpailuetu sekä yksittäisille suomalaisille että koko kansakunnalle.

- Tiedämme kaikki olevamme ylpeitä saadessamme puolustaa maamme kaksikielisyyttä ja laissa taattuja kielellisiä oikeuksiamme. Siis: yhtäläisiä oikeuksia. Ei erityisoikeuksia. Samalla olemme myös tietoisia siitä, että RKP on paljon muutakin kuin kielipoliittinen puolue.

- Olemme myös tietoisia siitä, että kielellisten oikeuksien puolustaminen onnistuu paremmin, jos pidämme korkeata profiilia ja teemme hyviä aloitteita myös muissa asioissa. Emme halua leimautua puolueeksi, joka avaa suunsa vain kielikysymyksissä.

- Nostaaksemme profiiliamme ja tehdäksemme selväksi millaisia olemme ja minkä asioiden puolesta me teemme työtä, meidän täytyy tehdä useammin omia aloitteita. Poliittisia aloitteita, jotka ihmiset yhdistävät juuri meihin.

Lopulta Carl Haglund kertoi puheessaan omasta taustastaan puolueessa ja RKP:n kansainvälisestä toiminnasta.

- Nykyisessä työssäni RKP:n europarlamentaarikkona olemme tiimini kanssa pitäneet huolta siitä, että saamme sitä näkyvyyttä, jonka puolueen Eurooppa-politiikka ansaitsee. Näkyvyyttä sekä paikallislehdissä että valtakunnallisessa mediassa. Siitä syntyy renkaita veteen, jotka vievät asiaamme eteenpäin. Päämääränämme on ollut antaa siten puolueelle nostetta. Tuon mielelläni tämän ajattelumallin mukanani myös kotimaan toimintaan.

- Tuntuu hyvältä olla käytettävissä näissä vaaleissa. Olen ollut puoluetoverinne sitten vuoden 1997, jolloin liityin puolueeseen. Puolueeseen, joka merkitsee minulle uskomattoman paljon. Niin paljon, että seison tässä tänään valmiina ottamaan vastaan puolueen puheenjohtajuuden, mikäli puoluekokous sen luottamustehtävän minulle antaa.

- Olen samalla sekä iloinen että nöyrä kun saan seistä tässä teidän edessänne tänään ja kuljettaa ajatuksiamme tulevaisuuteen. Rakkaat ystävät! Olen valmis ja motivoitunut ottamaan harteilleni TEAM RKP:n joukkueenjohtajan vastuun.

RKP
Julkaistu 09.06.2012
 

Uutiset

Haglund haluaa jatkaa RKP:n johdossa

Suomenruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund haluaa jatkaa puolueen johdossa kesäkuussa Porvoossa pidettävän puoluekokouksen jälkeen. Haglund valittiin puheenjohtajaksi viime vuonna. Haglund kertoi suunnitelmistaan RKP:n puoluevaltuuston kokouksessa Kauniaisissa lauantaina.
Julkaistu 04.05.2013

Henriksson: Yksityisen sektorin terveyspalveluita tarvitaan

Meidän on vaalittava julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoamme, mutta emme saa missään nimessä sulkea pois yksityisen sektorin palveluja.
Julkaistu 20.04.2013

Haglund: Miten Keskusta ja SDP vastaavat Soinin kosintaan?

- Vastaavatko Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Timo Soinin kosintaan hallitusyhteistyöstä? Näin kysyy Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund.
Julkaistu 20.04.2013

Pitäisikö merimetsoja koskevat linjaukset muuttaa?

Kansanedustaja Mats Nylund on tehnyt kirjallisen kysymyksen merimetsojen suojelumetsästyksestä. Nylundin mielestä Euroopan parlamentin uusi raportti merimetsoista antaa painavan syyn Suomelle tarkistaa linjauksensa suojelumetsästyksestä. Nylund kysyy aikooko hallitus uudistaa kansallisen ohjeistuksen, joka koskee merimetsoja.
Julkaistu 19.04.2013

RKP:n Nylund: Pelisääntöjen tulisi koskea myös vihreitä

– Ympäristöministeriö on ministeri Ville Niinistön alaisuudessa kehittymässä kielto- ja rajoitusministeriöksi, väittää kansanedustaja Mats Nylund, RKP.
Julkaistu 12.04.2013

EU-komissio vahvistaa hallituksen talouspoliittisen linjan

Euroopan komissio julkaisi tänään raportin 13 euromaan, mukaan lukien Suomen, makrotaloudellisesta tilanteesta. Komissio kiinnittää huomionsa mm. Suomen nopeaan velkaantumistahtiin, kilpailukyvyn heikkenemiseen ja ongelmiin tieteellisten ja teknisten innovaatioiden tuotteistamisessa.
Julkaistu 10.04.2013

Arhinmäki ei piitannut kulttuurista kehysriihessä

Kansanedustaja Astrid Thors (RKP) on hämmästynyt, ettei julkisuudessa olla huomioitu ollenkaan hallituksen budjettikehysriihessä vuosille 2014-2017 tehtyjä, kulttuurisektorin kannalta kielteisiä, päätöksiä . Päätösten seurauksena kulttuurisektorilta katoaa monta miljoonaa euroa.
Julkaistu 10.04.2013

Michael Oksanen RKP-piirin johtoon

Michael Oksanen on valittu varsinaissuomalaisen RKP-piirin puheenjohtajksi piirin vuosikokouksessa 6 huhtikuuta. Oksanen, joka on kotoisin Kemiönsaarelta, valittiin äänestyksen jälkeen. Oksanen sai 14 ääntä, Monica Hedström-Järvinen 9 ääntä ja Anders Kjellman 4 ääntä.
Julkaistu 06.04.2013

Nylander moittii Soinia.

Lehdistötiedote 5.4 2013, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander
Julkaistu 05.04.2013

Wallin: Pääministerille täysi tuki

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus tekee tärkeää työtä ja ansaitsee täyden poliittisen tuen omilta eduskuntaryhmiltään. Kuuden varsin erilaisen puolueen muodostama hallitus toimii erittäin haastavassa poliittisessa maastossa, mutta on silti pystynyt sopimaan myös vaikeista asioista. Tämä sopimuskulttuuri perustuu siihen, että jokaisen hallituspuolueen pitää olla valmis joustamaan ja jopa luopumaan joistakin itselleen tärkeistä tavoitteista, yhteisvastuun nimissä. Kukaan ei voi saada kaikkea läpi mitä normaalisti olisi ajamassa tai minkä puolesta puhui eduskuntavaalien alla, sanoo RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin.
Julkaistu 05.04.2013