Selonteko kotouttamislain toimeenpanosta – puhe eduskunnassa

Arvoisa puhemies

TAUSTAA

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
tuli voimaan 1.5.1999. Tuolloin maahanmuuton painopiste oli kansainväliseen
suojeluun sekä perhesuhteeseen perustuvassa maahanmuutossa. Työperusteisen
maahanmuuton merkitys oli pieni – nyt tilanne on muuttunut. Tullessaan voimaan
laki oli ensimmäisiä Euroopassa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA

Väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen on johtamassa työikäisen väestön

määrän supistumiseen alle työmarkkinoiden tarpeen. Tällä hetkellä on jo

nähtävissä joillakin aloilla suoranaista työvoimapulaa. Työvoiman tarve tulee

kasvamaan entisestään tulevaisuudessa, kiihtyvästi vuodesta 2010 lähtien.

Maahanmuutto on yksi keino muiden keinojen, kuten paremman kohtaannon,

pitempien työurien ja koko työvoimareservin ohella, jolla voidaan vastata

työvoiman tarpeeseen ja varautua myös tulevaisuuden työvoimapulaan. Yksin

maahanmuutolla ei tietenkään voida täysin vastata väestön ikääntymisestä

johtuviin haasteisiin. Vaikka työllisyyskehitys lyhyellä aikavälillä ei

jatkuisi yhtä suotuisasti lähiaikoina, on meidän syytä jatkaa pitkäjänteisen

maahanmuuttopolitiikan kehittämistä.

Talman,

Befolkningens stigande medelålder och pensioneringen håller på att leda till

att befolkningen i arbetsför ålder minskar så att den inte längre kan svara mot

behovet på arbetsmarknaden. Redan nu kan man se en direkt brist på arbetskraft

inom vissa branscher. Behovet av arbetskraft kommer att öka ytterligare i

framtiden. Givetvis kan utmaningarna till följd av befolkningens stigande

medelålder inte bemötas fullt ut enbart genom invandring.

Den utländska befolkningen i Finland har ökat med nästan 40 000 personer

(nästan 140 000 den 31 augusti) sedan år 2002, då den förra redogörelsen skrevs.

Trots det är andelen invandrare fortfarande liten i internationell jämförelse.

Under 2007 flyttade sammanlagt 25 230 personer till Finland. Av dem var 16 928

utländska medborgare. Nettoinflyttningen var omkring 13 000 personer, vilket är

det högsta antalet i efterkrigstidens Finland. Det bör naturligtvis påpekas att

alla inte hör till arbetskraften.

Puhemies,

Suomen ulkomaalaisväestö on vuodesta 2002, jolloin edellinen selonteko

laadittiin, noussut lähes 40 000 henkilöllä (31.8. jo lähes 140 000). Silti

kansainvälisesti verrattuna maahanmuuttajien määrä on Suomessa edelleen pieni.

Vuoden 2007 aikana Suomeen muutti yhteensä 25 230 henkilöä, joista ulkomaan

kansalaisia oli 16 928. Nettomuutto voitto oli silloin noin 13 000 henkilöä,

mikä on suurin määrä sotien jälkeen. Huomioitavaa on, että kaikki eivät

tietenkään kuuluneet työvoimaan.

Nykyinen kotouttamislaki on valmisteltu ja tullut voimaan aikana, jolloin

pakolaisuus ja muut humanitaariset syyt olivat merkittävimmät maahanmuuton

perusteet. Nyt, kun maahanmuuton perusteet ovat moninaisemmat, myös

kotouttamisen kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen.

Yksilöllisten kotouttamistoimenpiteiden tarpeessa, erityisesti kieli- ja

perehdyttävän koulutuksen, on yhä enemmän perhesyistä tai työperusteisesti

maahan muuttaneita. He ovat kuitenkin kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuja

ainoastaan silloin, kun he ovat työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotuen

saajia. Moni esimerkiksi puolisona maahan tullut jää näin paitsi ilman

kotouttamistoimenpiteitä, myös tyystin ilman viranomaisten neuvontaa ja

ohjausta.

Jokainen maahan muuttava tarvitsee vähintäänkin informaatiota ja opastusta

suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, maahan muuttavan oikeuksista ja

velvollisuuksista, palvelujärjestelmästä sekä mahdollisuuksista opiskella

suomen/ruotsin kieltä. Niissä tilanteissa, joissa tilapäinen maassa oleskelu

muuttuukin pysyväisluonteiseksi, ensi vaiheen opastus on pohja tuolloin

tapahtuvalle kotoutumiselle.

SELONTEKO 2008

Talman,

Redogörelsen ger en mycket mångsidig analys av integrationen. Utöver

genomförandet av integrationslagen har en avsikt med redogörelsen också varit

att beskriva fenomen som har ett nära samband med integrationen, såsom frågor

som rör likabehandling, attityder, diskriminering, utslagning och brottslighet.

Som exempel kan nämnas den utredning Inrikesministeriet lät utföra i samband

med projektet Jämlikhet i boende som visade att invandrarna inte alls vill bo i

bostadsområden med enbart invandrare eller ens människor som hör till samma

etniska grupp. Koncentration av etniska grupper ansågs göra integrationen i

samhället omöjlig.

Puhemies,

Selonteossa ei kuvata pelkästään sitä, miten nykyinen kotouttamislaki on

toiminut tai mitä haasteita kotouttamistoimenpiteet aiheuttavat niitä

toimeenpaneville tahoille. Selonteko tarkastelee myös niitä haasteita, jotka

liittyvät kotouttamiseen lain toimenpiteiden ulkopuolella. Myös kotoutumiseen

läheisesti vaikuttavia ilmiöitä nostetaan esiin, kuten yhdenvertaisuusasiat,

asenteet, syrjintä, syrjäytyminen sekä rikollisuus.

Esimerkkinä todettakoon että sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus asumisessa

-hankkeen yhteydessä toteutettu kenttätutkimus osoitti, että maahanmuuttajat

eivät halua, että heidän asuinalueensa muodostuisi pelkästään maahanmuuttajista

eikä edes samaan etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Keskittymisen koettiin

tekevän yhteiskuntaan kotoutumisesta mahdottoman. Pääkaupunkiseudulla on jo

esimerkkejä siitä, että kerrostalo- ja korttelikohtaisesti keskittymiä on

päässyt syntymään. Asuntopolitiikalla on täten vaikutuksensa kotoutumiseen.

Selonteossa on myös tuotu esille konkreettisia hyviä käytänteitä

kotoutumistoimenpiteistä, joita tietyt kunnat ovat eri sektoreilla toteuttaneet.

Selonteossa tavoitteeksi on asetettu maahanmuuttajien työttömyysasteen ja koko

väestön työttömyysasteen välisen eron kaventaminen ja puolittaminen vuoteen

2013 mennessä. Koska maahanmuuttajien työllisyys on edelleen niin paljon

korkeampi kuin koko väestön, olen keväällä asettanut selvityshankkeen koskien

maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja tuloloukkuja. Selvitysmieheksi olen

kutsunut tohtori Pentti Arajärven. Selvityshankkeen tavoitteena on paitsi

selvittää maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät esteet, myös tehdä

kehittämisehdotukset maahanmuuttajien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi ja

työllistymisen edistämiseksi.

On käsittämätöntä, että työtön maahanmuuttaja joutuu Helsingissä odottamaan

melkein puoli vuotta pääsyä työvoimatoimiston virkailijan puheille. Tilanne

vaihtelee maan eri osissa, mutta kyseinen odotusaika on aina sekä kotoutumisen

että maahanmuuttajan työpanoksen hyödyntämisen näkökulmasta liian arvokasta

menetettäväksi.

Maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen kantaväestön tasolle toisi esim.

julkiselle sektorille Helsingissä 58 miljoonan euron vuosittaisen säästön, joka

koostuisi lisätyistä verotuloista mutta myös säästöistä. Näin todetaan

Helsingin kaupungin Valtion taloudellisen tutkimuskeskukselta (VATT) tilaamassa

tutkimuksessa. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi 50 %, arvio

kokonaissäästöille on 49 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty näkyisi ennen kaikkea

korkeampina verotuloina.

Seuraavaksi haluan nostaa esille selonteon tärkeimpiä kehittämisehdotuksia.

1) SOVELTAMISALAN LAAJENTAMINEN

Toimintaympäristön muutosten vuoksi kotouttamislain soveltamisalaa tulisi

täsmentää ja laajentaa henkilöpiirin osalta. Soveltamisalan tulisi olla

kuitenkin luonteeltaan joustava ja korostaa erityisesti maahantulijoiden

yksilöllisiä tarpeita.

Soveltamisalan henkilöpiirin laajennuksella on tarkoitus antaa esim. työn

perusteella maahan tuleville henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen oikeus ja

mahdollisuus päästä tiettyjen yksilöllisten kotoutumistoimenpiteiden, kuten

kielikoulutuksen piiriin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan säätää

kotouttamistoimenpiteistä pakollisia kaikille uusille maahanmuuttajille.

Kotouttamistoimenpiteiden ei tule olla myöskään samanlaisia kaikille eri

perustein maahan tuleville henkilöille, vaan kotouttamistoimet tulee räätälöidä

yksilöllisesti eri henkilöiden tarpeiden mukaisesti.

Soveltamisalan laajentaminen ei koskisi myöskään sellaisia selvästi

tilapäisesti Suomeen muuttavia ulkomaalaisia, joiden esim. työnteko kestäisi

työn kausi- tai projektiluonteisuuden vuoksi vain joitakin viikkoja, kuukausia

tai enintään yhden vuoden.

Kotouttamislakia ei ole tarkoitus muuttaa enää osittaisuudistuksilla, vaan

sisäasiainministeriö käynnistää kotouttamislain kokonaisuudistuksen tavoitteena

hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle vuoden 2010 alussa.

Eduskuntakäsittely on täten lähtölaukaus uudistukselle ja tulee varmaan

antamaan monta virikettä uudistuksiin.

2) KOTOUTUMISKOULUTUS

Talman,

Ett centralt mål för integrationsåtgärderna är å ena sidan att hjälpa

invandrare som flyttat till Finland på olika grunder att skaffa sig de

färdigheter som krävs för att de ska kunna anpassa sig till samhället och få

tillträde till arbetsmarknaden och å andra sidan att hjälpa det finländska

samhället och arbetslivet att se invandrarna som en resurs.

Det är tyvärr ett faktum, att det räcker i genomsnitt 3 – 6 månader innan en

invandrare får plats i en språkundervisningsgrupp – för dem utan läs- och

skrivkunskap räcker det ännu längre.

Puhemies,

Kotouttamistoimenpiteiden keskeinen tavoite on auttaa eri perusteilla Suomeen

muuttaneita hankkimaan ne valmiudet, joita yhteiskuntaan sopeutumiseen ja

työmarkkinoille pääsyyn edellytetään ja toisaalta auttaa suomalaista

yhteiskuntaa ja työelämää näkemään maahanmuuttajat voimavarana.

Valitettavasti tosiasia on, että kestää keskimäärin 3-6 kuukauteen ennen kuin

maahanmuuttaja pääsee mukaan jonkinlaiseen kielikoulutukseen. Luku- ja

kirjoitustaidottomilla se voi kestää vielä kauemmin. Puoli vuotta tyhjän

panttina – nimenomaan silloin kun ihminen oppisi kaikesta eniten, motivaatio on

suuri? Pitkät jonotusajat joutuvat työvoimatoimistojen resurssitarpeista – ja

siihen pyritään puuttumaan mm. pääkaupunkiseudun aiesopimuksen kautta.

Kasvava ja monimuotoistuva maahanmuutto asettaa haasteita kotouttamispolitiikan

kehittämiselle. Myös suoraan työhön ja opiskelemaan tulevien kieli- ja

yhteiskuntaan opastavan koulutuksen kehittämiseen on tarvetta.

Ottaen huomioon erittäin moninaiset maahantulon perusteet,

kotoutumiskoulutuksen pituus tulisi sovittaa maahanmuuttajan yksilöllisiin

tarpeisiin ja toisaalta myös työelämän tarpeisiin. Olisi tärkeää tavoitella

sellaista koulutuksen mallia, jossa kieli- ja perehdyttävä koulutus ja työnteko

tai työharjoittelu voidaan tarvittaessa liittää yhteen.

3) LAPSET JA NUORET

Talman,

De bristfälliga språkkunskaperna hos unga invandrare kan hindra dem från att

söka sig till fortbildning. Unga invandrare, särskilt de som flyttat till

Finland när de var i skolåldern, löper större risk att bli utan avgångsbetyg

från grundskolan än den övriga befolkningen. Enligt Utbildningsstyrelsens

statistik blir invandrare utan utbildningsplats efter grundskolan mer än

dubbelt oftare än alla som fått avgångsbetyg från grundskolan.

Puhemies,

Maahanmuuttajanuorten puutteelliset kielelliset valmiudet saattavat estää heitä

hakeutumasta myöhemmin mm. jatkokoulutukseen. Maahanmuuttajanuorten, varsinkin

peruskouluikäisinä Suomeen muuttaneiden, riski jäädä ilman peruskoulun

päästötodistusta on muuta väestöä suurempi. Opetushallituksen tilastotietojen

mukaan maahanmuuttajanuoret jäävät peruskoulun jälkeen ilman

jatkokoulutuspaikkaa yli kaksi kertaa useammin kuin kaikki peruskoulun

päästötodistuksen saaneet. Noin ¼ 15 – 25 vuotta täyttäneistä

maahanmuuttajanuorista olivat vuonna 2005 koulutuksen tai työn ulkopuolella.

Kielen opetuksen laatua tulee kehittää ja määrää lisätä. Tavoitteena tulee olla

se, että mm. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta taataan kaikille

tarvitseville perusopetuksessa vähintään kolme vuosiviikkotuntia.

Maahanmuuttajanuorille tulee kehittää ja järjestää kunnissa räätälöityä

neuvonta- ja ohjaustoimintaa peruskoulun yläasteella ja sen jälkeen yhdessä

työvoimahallinnon kanssa.

Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille oman äidinkielen opetus on myös erittäin

tärkeää. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi/ruotsi toisena kielenä

-opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa

myös toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Mutta voimme tyydytyksellä panna merkille, että vuodesta 2009 tarjotaan

maahanmuuttajanuorille lukuvuoden mittaista valmentavaa opetusta.

4) PAKOLAISTEN KUNTIIN SIJOITTAMINEN

Pakolaisten vastaanotto on kunnille vapaaehtoista ja perustuu sopimukseen

kunnan ja TE-keskuksen kesken. Sopimusjärjestelmän oleellisin merkitys on siitä,

että pakolaisten vastaanotto on suunniteltua ja mitoitettu kunnan

mahdollisuuksien mukaan järjestää asunto ja pakolaisuudesta johtuvat

erityispalvelut.

Valtio korvaa pakolaisten vastaanotosta sopimuksen tehneille kunnille

vastaanotosta aiheutuvat kustannukset, joskaan korvauksien tasoa ei ole

tarkistettu vuoden 1993 jälkeen. Vastaanottosopimuksen tehneiden kuntien määrä

on viime vuosina ollut tarpeeseen nähden liian pieni. Tämän vuoksi pakolaisia

vastaanottavien kuntien määrää on lisättävä.

Pakolaisten kuntiin sijoittamista pyritään edistämään valtakunnallisella

koordinaatiolla. Tarkoituksena on kuitenkin säilyttää pakolaisten kuntiin

sijoittamista koskeva sopimusjärjestelmä.

Arvoisa puhemies

Edellisen selonteon osalta eduskunta edellytti lausunnossaan, että

hallintovaliokunnalle annettaan vuoden 2005 loppuun mennessä selvitys

kotouttamiseen liittyvistä rahoitusta sekä valtion ja kuntien välistä

kustannusten jakoa koskevista kysymyksistä. Työministeriö toimitti helmikuussa

2006 selvityksen maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. Valiokunta

katsoi, että saadun selvityksen perusteella on todettava, että

maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia ei voida selvittää pelkästään

nykyisten tilastojen pohjalta, joten välttämätöntä olisi kehittää mm. seurantaa

ja tilastointia.

5) SEURANTA

Kotoutumisen seurantaa ja arviointia on siten tehostettava olennaisesti.

Selonteossa ehdotetaan, että seuranta ja arviointi kootaan viidestä

peruselementistä, johon kuuluu vuosittainen rekisteripohjainen seuranta

Tilastokeskuksen johdolla, palvelutarjonnan vaikuttavuuden ja kotouttamisen

tilaa koskevalla kartoituksella, maahanmuuttajabarometrilla sekä

nettiportaalilla, johon kerätään tutkimus ja seurantatietoa.

Kaiken seurannan tarkoituksena on varmistaa, että kotoutuminen onnistuu – koska

niin tässä kuin muussakin työssä ennaltaehkäisy on monin kerroin halvempaa kuin

myöhemmät korjaustoimet.

Lopuksi

Toivon vilkasta keskustelua selonteosta. Maahanmuuton profiilin muuttuminen,

sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastoon perustettu kotouttamisyksikkö ja

tuleva lain uudistus mahdollistavat uuden ja paremman kotouttamispolitiikan

luomisen. Eduskunnan selontekokäsittely on tärkeä osa tätä uudistamisprosessia.

Wallin: Färjesituationen i Väståboland oacceptabel


Svenska folkpartiets ordförande, åboländska riksdagsledamoten Stefan Wallin kräver snabba satsningar på färjtrafiken mellan Korpo, Norrskata och Houtskär. - Det är oacceptabelt att vi har ett läge där både Mergus och Merituuli lagts på docka för reparation. De ersättande färjorna är för långsamma och föråldade för att sköta trafiken ostört. Sådana här situationer får inte uppstå, samtidigt som de visar på vilken sköra tråd skärgårdstrafiken idag hänger, säger Wallin.

Läs föregående artikel

Sfp efterlyser krafttag för att reducera klimatutsläppen i Helsingfors


Enligt uppgifter från Statistikcentralen fortsätter klimatutsläppen att öka i huvudstadsregionen. Utöver de växande trafikvolymerna är det regionens starka beroende av kolkraft och naturgas som påskyndar utvecklingen. Sfp i Helsingfors efterlyser nu krafttag för att reducera utsläppen av klimatgaser.

Läs följande artikel