Pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike lisää liikenteen paineita. Europarlamentaarikko Nils Torvalds ja Helsingin seudun liikenteen hallituksen jäsen Kristian Rehnström keskustelivat lounastilaisuudessa kaupunkien liikenteestä ja sen haasteista.
Liikenneruuhkien takia julkisen liikenteen osuus on noustava. Suurten kaupunkien tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tämän myötä julkisen liikenteen kehityspaineet lisääntyvät. HSL:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 90 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025, Rehnström sanoo.
– Suomessa suurten kaupunkien ja erityisesti Helsingin on mietittävä miten liikenneverkkoa ja julkista liikennettä kehitetään niin kuin on tehty muualla Euroopassa. Muutos on välttämätön jotta voimme vähentää päästöjä ja sujuvoittaa liikennettä, Torvalds sanoo.
Torvalds muistuttaa, että kun Helsinki alkoi laajentua ja rakentaa etelään kohti merta, luotiin olosuhteet vaikeille liikenneolosuhteille. Sen jälkeen kaupunki on lähes aina ollut jäljessä järkevien liikenneratkaisujen suhteen.
Moni naapurimaan suurkaupunki on ottanut käyttöön tietulleja lisääntyneen liikenteen johdosta. Helsingin kanta asiaan on vielä avoin.
– En kannata tietulleja, mutta meidän on selvitettävä mitkä vaihtoehtoiskustannukset olisivat jos tieverkostoa tehostettaisiin. Jos tietullit yhdessä lisääntyneellä ja paremmalla julkisella liikenteellä on halvempi, niin sen voisi olla parempi vaihtoehto, Rehnström sanoo.
Liikenteen infrastruktuuri ei ole pelkästään hyvä kaupunkilaisille vaan koko maalle, erityisesti kun kyse on junaratojen kehityksestä. Tässä valtiolla on iso vastuu rahoituksen suhteen.
– Tänä päivänä vallitsee suuri epätasapaino valtion ja kaupunkien liikenteestä saatavien tulojen sekä investointien välillä. Valtion osuus suurissa infrainvestoinneissa on noustava. Rahoituksen osuus on tällä hetkellä laskenut n. 30 prosenttiin, Rehnström sanoo.
Helsingin seudun liikenne on todennut että nykyinen lähijunakapasiteetti tulee loppumaan 2020-luvun lopussa. Väestö kasvaa ja julkinen liikenne siirtyy yhä enenevässä määrin raiteisiin. VR:n varikko Ilmalassa on täydessä kapasiteetissaan eikä siihen mahdu enää lisää junia.
– Ilman uutta varikkoa lähijunaliikenne ei voi kasvaa. Tällä hetkellä Espoossa ja Kirkkonummella käydään aktiivista keskustelua uuden varikon sijaintipaikasta. Kunnilla on loppukädessä viimeinen sana, siksi kuntien päättäjillä on iso vastuu etujen ja haittojen punnitsemisessa. Uutta varikkoa ei voida sijoittaa mihinkään ilman asemakaavaa.
Lounaskeskustelu johti Silja Borgarsdóttir Sandelin