Ryhmäpuheen pitäjä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
Arvoisa puhemies,
”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Näin lukee Suomen perustuslain kuudennessa pykälässä. Yhdenvertaisuus on yksi tärkeimmistä kulmakivistä meidän demokraattisessa oikeusvaltiossa.
Siitä huolimatta tiedämme, että monet ihmiset joutuvat valitettavasti kohtaamaan rasismia ja syrjintää Suomessa. Jokainen tapaus, jossa lasta kiusataan hänen ihonvärinsä takia, työnhakijaa ei kutsuta työhaastatteluun hänen sukunimensä takia tai ihmistä uhkaillaan hänen elämänkatsomuksensa takia, on liikaa.
Sen takia RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä on hienoa, että keskustelemme tänään valtioneuvoston tiedonannosta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja on tärkeää, että tätä keskustelua käydään juuri täällä eduskunnassa. Ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa.
Meillä kansanedustajilla on aivan erityinen vastuu maamme keskustelukulttuurista ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Demokratiassa on voitava käydä keskustelua esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan, sosiaalipolitiikan ja talouspolitiikan sisällöistä. Ja meillä voi. Ja tulee voida olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten yhteiskuntaa tulisi kehittää.
Mutta ratkaisevaa on se, miten ilmaisemme itseämme. Mitä sanoja käytämme ja mitä emme käytä. Tässä meillä on kaikilla aina mahdollisuus valita. Meidän kansanedustajien. Meidän kaikkien tässä salissa, tulee näyttää esimerkkiä puhumalla kunnioittavasti ja käyttämällä sellaista kieltä, joka ei loukkaa. Ja meillä on aivan erityinen vastuu siitä, miten puhumme esimerkiksi eri vähemmistöistä ja maahanmuuttajista. Ei saa olla tilaa minkäänlaiselle vihjailulle, rivien välissä viesteille eikä puheelle, jossa kirjaimellisesti sanotaan yhtä, mutta ilmiselvästi tarkoitetaan toista. Ja on tärkeää, että tämä nyt tunnistetaan tiedonannossa.
Arvoisa puhemies,
Tiedonantoprosessin käynnistämisen yhteydessä RKP edellytti, että tiedonannon tulee olla kunnianhimoinen, uskottava ja konkreettinen sekä ottaa huomioon yli sadan prosessissa kuullun asiantuntijan näkemykset. Ja että tähän varataan varoja talousarviossa. Ja että työ jatkuu vielä tiedonannon antamisen jälkeenkin. Nyt meillä on valmis tiedonanto, johon koko hallitus yhtyy. Ja johon voimme olla tyytyväisiä.
Tiedonannossa todetaan selvästi, että ”hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja vastustaa kaikenlaista ääriajattelua sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti”. Tämä on aivan välttämätöntä, varsinkin Suomen kansainvälisen maineen kannalta. Mutta myös hallitusyhteistyön jatkon ja hallituksen toimintakyvyn turvaamisen kannalta.
Tämän tiedonannon tärkein tarkoitus on kuitenkin yksiselitteinen. Eli se, että Suomen on oltava maa, jossa jokainen voi elää turvassa ja hyväksyttynä. Juuri sellaisena kuin on. Ja että kaikki, jotka tulevat Suomeen tuntisivat olevansa tervetulleita. Että kaikki, jotka arjessaan joutuvat kohtaamaan rasismia, voisivat suhtautua tulevaisuuteen luottavaisemmin. Ja että kaikki, joita syrjitään, tietäisivät, että hallitus ja eduskunta ottavat sen vakavasti. Ja että me jatkamme työtä entistä yhdenvertaisemman Suomen puolesta.
Arvoisa puhemies,
Tiedonannossa tulee nyt selkeästi esille, mitä rasismi on, ja rakenteelliseen rasismiin kiinnitetään huomiota. Viime hallituskaudella hallitus antoi tuolloin oikeusministerinä toimineen Anna-Maja Henrikssonin johdolla toimintaohjelman nimeltä ”Yhdenvertainen Suomi”. Työskentelyä jatketaan tältä ja edellisten hallitusten työn pohjalta sekä Orpon hallituksen ohjelman pohjalta. Samalla ehdotetaan myös aivan uusia toimenpiteitä.
Suomen lainsäädäntö antaa yhdenvertaisuuden edistämiselle hyvän oikeusperustan, ja meillä on siihen monia vakaitaa rakenteita, kuten valtuutettuja, jotka valvovat haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja yksilöiden oikeuksia. Emme kuitenkaan ole päässeet eroon rasismista. Yhdenvertaisuustyön tulee olla pitkäjänteistä. Ja siksi työn jatkuvuus on niin tärkeää, vaikka hallitukset vaihtuva.
Tiedonannossa on 23 kohtaa, jotka sisältävät lukuisia konkreettisia toimenpiteitä. Holokaustin kieltäminen kriminalisoidaan. Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen lisätään. Ehdotus uudeksi saamelaiskäräjälaiksi valmistellaan yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa, ja se annetaan eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Käynnistetään rasismin vastainen kampanja yhdessä työmarkkinajärjestöjen sekä urheilu-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Torjutaan tehokkaasti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väkivaltaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tunnusmerkin perusteella. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Pidämme hyvänä myös kirjausta siitä, että Suomi käsittelee nyt vuosittain kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamat ratkaisut, ja päättää niihin liittyvistä toimenpiteistä. Systemaattiselle seurannalle on ollut tarvetta jo aiemminkin. Ja on tärkeää, että se nyt toteutetaan.
Arvoisa puhemies,
Rasismi ja syrjintä eivät ole uusia ilmiöitä Suomessa. Ja pelkästään tällä tiedonannolla niistä ei päästä eroon. Me kaikki ymmärrämme sen. Mutta me RKP:ssä pidämme tiedonantoa myös lähtölaukauksena ja tiekarttana koko vaalikauden kestävälle työlle, jota tehdään yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Seuraava askel on se, että ryhdymme toteuttamaan yhdessä sovittuja asioita. Ja kun sanomme yhdessä, tarkoitamme, että työtä tehdään yhdessä koko kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Kolmannella sektorilla ja kaikilla päivittäin rasismin ja syrjinnän vastaista työtä tekevillä järjestöillä on selkeä kuva siitä, miten rasismi ilmenee arjessa, ja laajaa osaamista siinä, miten parhaiten voimme toimia rasismia vastaan. Siksi on keskeistä, että hallitus nyt vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia. Toivoimme jattkotyössä hyvää vuoropuhelua, varsinkin tulevan toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä. ”Nothing about us without us” – ei mitään meistä ilman meitä – on keskeinen periaate, jota on syytä noudattaa.
Me RKP:ssä olemme kesän aikana käyneet monia keskusteluja. Olemme yksimielisiä siitä, että myös RKP:n poliittisena liikkeenä tulee vahvistaa osaamistaan ja tietämystään rasismin vastaisesta työstä. Kaikilla meillä on parantamisen varaa.
Lopuksi haluamme kiittää pääministeriä siitä, että hän on johtanut tiedonantoprosessia selkeästi. Jatkossa rasismin ja syrjinnän vastaista työtä ohjataan valtioneuvoston kansliasta. Arvostamme sitä, että pääministeri haluaa myös jatkossa itse johtaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävää työtä muun muassa jatkuvien pyöreän pöydän keskustelujen muodossa. Se on hyvin tärkeä ja voimakas viesti.
Kiitos!
