Ryhmäpuheenvuoro, Mats Löfström 8.10 2025
Arvoisa puhemies,
teollisuuden toimintaympäristö on suurten muutosten edessä, ja teollisuuspoliittisessa selonteossa korostetaan sitä, että teollisuuspolitiikkaa on tarkasteltava pitkän aikavälin kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Selonteossa tuodaan esiin avainalueita, kuten logistiikka, vienti ja investoinnit, joiden tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen, kasvuyritysten lukumäärän lisääminen ja työpaikkojen turvaaminen koko maassa.
Onnistuminen edellyttää sitä, että panostamme vihreään teollisuuteen, tutkimukseen ja kehittämiseen, mutta yhtä tärkeää on ihmisiin panostaminen: osaavan työvoiman ylläpito, koulutus ja työperäinen maahanmuutto. Suomella on paljon potentiaalia teollisuuspolitiikassa, mutta se realisoituu vain, jos luomme ennakoitavissa olevia sääntöjä, sujuvia lupaprosesseja ja investointeihin kannustavan yhteiskunnallisen ilmapiirin.
Arvoisa puhemies,
toimivat teolliset keskittymät ovat maamme tulevaisuuden kilpailukyvyn kulmakiviä. Kun yritykset, tutkimus ja julkiset tahot tekevät yhteistyötä vahvoissa verkostoissa, syntyy innovaatioita, investointeja ja kasvua luovaa dynamiikkaa. Tämä on jo nähtävissä lääketeollisuusklustereissa, joissa korkealaatuinen tutkimus yhdistyy kansainvälisille markkinoille pääsyyn, ja meriklusterissa, jossa kehitetään maailman johtavia vihreän logistiikan ratkaisuja, sekä energiaklustereissa, joissa akkuteknologiaan, vihreään vetyyn ja uusiutuvaan energiaan tehtävät panostukset edistävät koko teollisuuden siirtymää. Nokian ympärille syntynyt teknologiaklusteri on toinen esimerkki siitä, miten yhteistyö ja erikoistuminen voivat luoda globaalia vaikutusvaltaa ja alustan uusille yrityksille ja ideoille.
Emme saa myöskään unohtaa Suomen muita vahvoja ja kasvavia klustereita. Metsä- ja puuteollisuus, IT- ja ohjelmistoala, terveys- ja hyvinvointiteknologia, avaruus- ja satelliittitekniikka sekä kuljetus- ja logistiikkaratkaisut ovat kaikki vahvoja aloja, joilla Suomella on kansainvälistä potentiaalia. Näitä klustereita kehittämällä voimme luoda lisää innovatiivisia arvoketjuja ja vahvistaa maamme kilpailukykyä.
Meidän on uskallettava nähdä potentiaalia myös muilla aloilla kuin niillä, joihin meidät perinteisesti yhdistetään. Luovat alat kuuluvat maailman nopeimmin kasvaviin – ne muodostavat jo itsessään merkittävän teollisuudenalan ja tarjoavat valtavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Peliyhtiö Supercell on erinomainen esimerkki siitä, miten luova yrittäjyys voi synnyttää sekä voimakasta kasvua että pitkäjänteistä kannattavuutta.
Emme voi laskea sen varaan, että olisi jokin yksittäinen teknologia yksinään nostaisi Suomen. Vahvuutemme on siinä, että luomme menestyksen edellytyksiä samaan aikaan useilla eri aloilla. Vihreä energia, lääkkeet, digitalisaatio, IT-ala, merenkulku ja kehittynyt tuotanto täydentävät kaikki toisiaan ja luovat uusia arvoketjuja. Kun hajautamme riskit eri aloille, kansantaloutemme ja erityisesti vientimme eivät ole niin haavoittuvaisia maailmantalouden heilahteluille.
Arvoisa puhemies,
kaikki Euroopan maat keskittyvät nyt puolustuspanostuksiin, ja ne ovat toki tärkeitä. Mutta pitkällä aikavälillä kriisinsietokykyyn tarvitaan muutakin kuin vain kansallisia ratkaisuja. Tarvitsemme puolustustarvikkeiden valmistukseen yhteispohjoismaista teollista kapasiteettia. Kukaan ei voi tuottaa kaikkea itse, mutta yhdessä voimme luoda entistä vahvemman ja omavaraisemman perustan, joka tukee maamme valmiutta ja vähentää haavoittuvuuttamme. Ukrainassa käytävä sota on osoittanut selvästi, että oma tuotantokyky on ratkaisevan tärkeää. Siksi meidän on yhteistyössä läheisimpien kumppaneidemme, eli Pohjoismaiden, kanssa kehitettävä ja koordinoitava teollisuuskapasiteettiamme, jotta olisimme paremmin varustautuneita epävarmaan globaaliin tilanteeseen.
Konkreettinen esimerkki pohjoismaisesta teollisuusyhteistyöstä on ammuksia valmistava Nammo-yritys, joka suunnittelee uuden tehtaan rakentamista Tanskaan. Norjalais-suomalaista yritystä käyttämällä osoitamme, miten yhteistä puolustusteollisuuskapasiteettia voidaan kehittää ja vahvistaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nähdä useampia tällaisia vaihtoehtoja. Ruotsin merivoimat, jotka suunnittelevat uusien Luleå-luokan pintataistelualusten rakentamista, voisivat esimerkiksi harkita näiden alusten rakennuttamista Suomessa. Suomen merenkulkuteollisuuden pohja on vahva. Meillä on yrityksiä, kuten Rauma Marine Constructions, joilla on kokemusta edistyksellisten alusten rakentamisesta. Tätä kapasiteettia hyödyntämällä Ruotsi voisi oman puolustuksensa vahvistamisen lisäksi myös edistää alueellista yhteistyötä ja vahvistaa Pohjoismaiden teollisuuden kriisinsietokykyä.
Lopuksi, arvoisa puhemies,
Suomen energia-, merenkulku-, lääke- ja teknologia-alojen klusterit ja muut kasvualat osoittavat, että yhteistyö ja erikoistuminen luovat vahvuutta. Näitä verkostoja kehittämällä ja liittämällä ne Pohjoismaiseen yhteistyöhön Suomi voi innovaatioiden edistämisen lisäksi myös luoda teollista kriisinsietokykyä, joka kantaa epävarmojen aikojen läpi.
