Raaseporin, Hangon, Siuntion ja Inkoon kunnanhallitusten puheenjohtajat katsovat, että alueen kuntien tulisi laatia työ- ja elinkeinoministeriölle yhteinen ehdotus Länsi-Uudenmaan muuttamisesta erityistalousalueeksi. Suomessa ei tällä hetkellä ole tällaisia alueita, mutta valtion tasolla selvitetään parhaillaan, pitäisikö niitä perustaa. Erityistalousalue on alue, jolla yritykset ja teollisuus noudattavat erityisiä säädöksiä, usein verohelpotusten, joustavampien viranomaisprosessien ja hyvän infrastruktuurin muodossa.
Kunnanhallitusten puheenjohtajat katsovat, että erityistalousalueen perustaminen Länsi-Uudellemaalle voisi toimia valtakunnallisena pilottihankkeena. Monissa muissa EU-maissa tällaiset alueet ovat yleisiä. Puheenjohtajat ilmaisevat huolensa Länsi-Uudenmaan kehityksestä, jossa lasten määrä vähenee ja palvelut keskittyvät pois alueelta. Heidän mukaansa hanke toisi lisää työpaikkoja, joita tarvitaan alueen elinvoiman vahvistamiseksi.
Jos Länsi-Uusimaa muuttuisi erityistalousalueeksi, se tukisi myös kantatie 51:n, valtatie 25:n ja Rantaradan kehittämistä. Ohjaamalla yrityksiä ja teollisuutta tietyille alueille voidaan paremmin vaalia alueen ainutlaatuisesta ympäristöstä ja kulttuurihistoriasta.
– Haluan alueelle tulevaisuuden uskoa. Koko alueen tulevaisuus hyötyy siitä, että luomme lisää työpaikkoja ja lähetämme selkeän viestin siitä, että haluamme lisää yrityksiä. Alueellamme on satamia, useita tyhjiä teollisuustontteja ja pitkä teollinen perinne. Olemme kuitenkin menettäneet useita työpaikkoja, mikä on osaltaan johtanut palvelujen katoamiseen. Tähän haluan muutoksen. Meillä on suuri potentiaali vihreässä siirtymässä ja puolustusteollisuudessa, mutta myös muilla aloilla. Voimme olla edelläkävijöitä Suomessa ja edistää sekä alueen että koko maan kasvua, sanoo kansanedustaja ja Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström.
– Länsi-Uusimaa voi kehittyä vahvasti kuntien tiiviin yhteistyön, alueen yritysten sekä valtion kanssa tehtävän yhteistyön kautta, sanoo Thomas Blomqvist, Raaseporin kunnanhallituksen puheenjohtaja.
– Näen alueellamme suurta potentiaalia ja toivon, että voimme katsoa rohkeasti eteenpäin. Länsi-Uusimaa olisi erinomainen erityistalousalueen pilottikokeilun kohde. Meillä on sekä tahtoa että edellytyksiä houkutella yrityksiä ja teollisuutta tänne – ja siten vahvistaa tulevaisuutta paitsi Uudellemaalle myös koko maalle, sanoo Hangon kunnanhallituksen puheenjohtaja Edvard Lindfors.
– Länsi-Uudenmaan kuntien logistinen sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä yhdessä satamien, Rantaradan, Hanko–Hyvinkää-radan ja tieyhteyksien kanssa luo erinomaiset edellytykset uudenlaiselle yritystoiminnalle, sanoo Siuntion kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen.
