Perintöveroa ei enää voi puolustaa – nyt katoaa enemmän kuin rahaa Yrityksen menestys on monen silmissä tavoiteltava päämäärä. Harvempi kuitenkaan näkee, miten vaikeaa on pitää menestys Suomessa. Kun kasvuyritys siirtyy… Lue lisää »
Perintöveroa ei enää voi puolustaa – nyt katoaa enemmän kuin rahaa
Yrityksen menestys on monen silmissä tavoiteltava päämäärä. Harvempi kuitenkaan näkee, miten vaikeaa on pitää menestys Suomessa.
Kun kasvuyritys siirtyy sukupolvelta toiselle, mukana siirtyvät usein vastuu, arvot ja vuosikymmenten työ. Perintöveron vuoksi tuo siirtymä uhkaa kuitenkin katketa – ei siksi, ettei tahtoa olisi, vaan koska järjestelmä pakottaa.
Perintövero on erityisen ongelmallinen listaamattomissa yhtiöissä, joissa se luonnollisesti tulee useammin vastaan. Näissä tilanteissa se luo merkittävän esteen investointikyvylle ja pakottaa yrityksen optimoimaan sukupolvenvaihdoksen verotuksen näkökulmasta – ei liiketoiminnan kannalta järkevimmällä tavalla.
Haasteita löytyy kuitenkin myös listatuista yhtiöistä, joissa tilanteeseen puuttuminen on usein vielä vaikeampaa.
Ville Voipio kuvasi hiljattain, kuinka hänen sukunsa kasvuyritys Vaisala on rakentanut vientivetoisen, teknologiavetoisen ja yhteiskunnallisesti vastuullisen menestystarinan. Yritys työllistää Suomessa yli 1 500 ihmistä, maksaa kymmeniä miljoonia veroja ja investoi jatkuvasti tulevaisuuteen. Silti seuraavan sukupolven on perintöveron vuoksi lähes mahdotonta jatkaa työtä, ellei omistusta myydä. Nykyiset huojennukset eivät auta. Palkintona kasvusta on verotaakka, jota ei voi kattaa – ja lopulta suomalainen omistus valuu ulkomaille.
Ja kun ainoa tapa jatkaa sukuyrityksen tarinaa on myydä osakkeet – käytännössä ulkomaille – menetämme paljon enemmän kuin verotuloja. Menetämme suomalaisen päätöksenteon, suomalaiset investoinnit – ja lopulta myös ne verotulot, joita yritys jatkossa toisi.
Siksi perintöverosta puhuttaessa on syytä tarkastella veron dynaamisia vaikutuksia.
Olen koulutukseltani arkkitehti. Tiedän, että hyvä perusta ratkaisee enemmän kuin näyttävä pinta. Yrityksen perustuksia ovat ihmiset, joilla on kasvollinen suhde siihen, mitä he omistavat ja johtavat. Ilman tätä perintöä kasvu jää helposti pinnalliseksi.
Tätä keskustelua ei pidä käydä ”rikkaiden puolustamisesta” käsin. Kyse ei ole Porscheista tai purjeveneistä. Kyse on siitä, että Suomessa säilyy halu ja kyky rakentaa jotain pitkäjänteisesti. Verotuksen ei pidä murtaa juuri sitä, mitä meidän pitäisi vaalia: sitoutumista tähän maahan.
Ruotsissa tämä on ymmärretty. Siellä omistamisen verotusta kevennettiin jo vuosia sitten – ja pääoma jäi ja palasi maahan. Meillä on vielä hetki aikaa tehdä sama.
Yhteiskuntavastuuta ei voi toteuttaa valtion toimesta tavalla, joka pakottaa yrittäjän taipumaan kohtuuttomaan. Tarvitsemme järjestelmän, jossa sitoutumisesta palkitaan – ei rangaista.
Olemme keskittyneet nyt kaksi vuotta säästämiseen. On aika ottaa vakavasti kasvun synnyttämisen vaatimus.
Kasvu edellyttää pääomia ja omistamista. Perintöveron poistamisesta keskusteltaessa arviointi keskittyy usein sen välittömään fiskaaliseen vaikutukseen. Mutta se, mikä jää usein huomiotta, on nykyjärjestelmän vaikutus kotimaiseen omistukseen ja pääoman siirtymiseen ulkomaille. Tämä on juuri se pitkän aikavälin strateginen näkökulma, joka meidän olisi nähtävä – ja otettava vakavasti.
Perintöveron poistaminen vaikuttaa suoraan siihen, säilyykö suomalainen omistus – ja onko yrityksillä kyky investoida tulevaan. Tämä puolestaan kytkeytyy keskeisesti siihen, pystymmekö turvaamaan suomalaisen hyvinvoinnin myös jatkossa.
Perintöveron poistaminen ei olisi vain taloudellinen uudistus, vaan myös vahva viesti siitä, että vastuullista omistajuutta arvostetaan. Se olisi teko, joka hyödyttäisi koko Suomea pitkällä aikavälillä.