Mietteitä viimeiseen ennakkoäänestyspäivään

(På svenska här)

Tunnelmia turuilta ja toreilta

Takana on nyt noin kuukausi kampanjointia. Puolueen puheenjohtajana minulla on ollut erityinen etuoikeus kiertää Suomea ja kohdata ihmisiä kasvokkain eri paikkakunnilla. Jokaisella paikalla on oma henkensä, oma rytminsä.

Keskustelut ovat olleet antoisia niin nuorten, keski-ikäisten kuin ikäihmisten kanssa. Moni on huolissaan. Toiset taas ovat väsyneitä siihen, että pitää olla huolissaan. Kaipaamme toivoa. Kaipaamme iloa.

Samaan aikaan maailman mannerlaatat tuntuvat liikkuvan – niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisestikin. Uutisvirta on toisinaan kuin kaleidoskooppi täynnä outoa ja odottamatonta. Geopoliittiset ja taloudelliset voimasuhteet horjuvat.

Tällaisina aikoina olisi tietenkin hyvä, jos taloutemme perusta olisi vahvempi. Mutta niin ei ole. Vanhempani muistuttavat aina, että ihmisellä on vain yksi velvollisuus: yrittää parhaansa kulloinkin vallitsevassa tilanteessa. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Ajattelen sitä usein. Katse on pidettävä pallossa ja päätökset on tehtävä niillä eväillä, jotka meillä nyt on.

Elämme vaikeita aikoja. Mutta olemme selvinneet vaikeista ajoista ennenkin. Ei ole mitään syytä uskoa, ettemme selviäisi nytkin.

Tarvitsemme visiota ja yhteishenkeä

Tämän hetken yli ei päästä ilman visiota ja yhteishenkeä. Kannattaa kysyä, onko meillä tällä hetkellä riittävästi kumpaakaan. Pitäisikö meidän muotoilla selkeämpi suunta Suomelle?  Sellainen, joka rakentuu meidän vahvuuksillemme ja jonka mahdollisimman moni voi nähdä omakseen ja haluta olla rakentamassa? Kun suunta on selvä, on helpompi luoda me-henkeä.

Ja vahvuuksia meillä on. Meillä on puhdasta maatalousmaata – ei mikään itsestäänselvyys maailmassa. Meillä on puhdasta vettä. Ilmasto, joka on edelleen siedettävä. Meillä on yksi maailman koulutetuimmista kansoista ja huippuluokan osaamista muun muassa bioalalla, muotoilussa, puolustusteollisuudessa, terveysteknologiassa, vihreässä energiassa ja koulutuksessa – joitakin mainitakseni.

On totta, että meiltä puuttuu kotimaista pääomaa. Mutta maailmassa on paljon rahaa, joka etsii kohteita. Meidän osaamisemme kiinnostaa. Mutta meidän on panostettava nykyistä enemmän ideoidemme kaupallistamiseen – ja löydettävä keinoja pysyä menestystarinoissa mukana alusta loppuun.

Työttömyydestä ja yritysten roolista

Työttömyys merkitsee myös käyttämätöntä potentiaalia. Mieti, mitä kaikkea voisimme saavuttaa, jos jokainen pää, jokainen käsi, jokainen luova idea olisi mukana rakentamassa Suomea. Työttömät eivät ole ongelma – he ovat voimavara, jota emme tällä hetkellä hyödynnä.

Kun puhun yrittämisen edellytyksistä, en tee sitä uusliberaaleilla silmälaseilla, vaan sosiaaliliberaalilla sydämellä. Haluan, että yritykset menestyvät,  jotta meillä olisi varaa maailman parhaaseen hoivaan, koulutukseen ja hyvinvointiin. En siksi, että rikkaiden pitäisi rikastua, vaan siksi, että vauraimpien rooli yhteisen hyvän rahoittamisessa on merkittävä. Tämän pitäisi olla kansallinen ymmärrys.

Meidän pitää myös tunnustaa yrittämiseen sisältyvä rohkeus ja riskinotto. Se ei ole helppoa. Jos olisi, olisimme kaikki yrittäjiä.

Useimmat menestyneet yrittäjät ovat tehneet vuosia työtä vastatuuleen ennen kuin ovat päässeet nauttimaan työnsä hedelmistä. Se on helppo unohtaa. Suomi vahvistuu, kun opimme iloitsemaan siitä, että toisella menee hyvin – yhdessä pääsemme pidemmälle.

Hyvin pärjäävien vastuu – myös äänensävystä ja tunnelmasta

Meillä, joilla menee hyvin, on iso vastuu siitä, millainen äänensävy yhteiskuntaamme syntyy. Menestyvien yritysten kannattaa kantaa yhteiskuntavastuuta – ei investointien kustannuksella, mutta tietoisesti. Tarjota kesätöitä nuorille. Tukea paikallisia urheiluseuroja tai taidekouluja. Juuri nyt tarvitsemme toimintaa, joka rakentaa luottamusta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Ja minä uskon, että jos onnistumme visioinnissa ja yhteishengen rakentamisessa, tulemme tästä myrskystä ulos vahvempina kuin ennen.

Mutta siihen tarvitaan meitä kaikkia.