Koulu, joka keskittyy perusvalmiuksiin. Koulu, joka luo toivoa. Koulu, jossa hyvinvointi yhdistyy vahvasti oppimiseen. Koulu, jossa sivistys on keskiössä. Koulu, jossa oppilaalle annetaan työkaluja omanlaisensa tulevaisuuden luomista varten.
Sellaisen tulevaisuuden koulun haluamme Suomeen – se on visio, jota yli 5000 ihmistä on ollut työstämässä. Visiolla ei ole tarkoitus muuttaa toimivia rakenteita, vaan luoda tavoitekuva sille, minkälainen koulu voisi olla vuonna 2045. Visio voisi olla monilta osin erilainen, mutta minusta on erittäin hyvä, että se näyttää juuri tällaiselta. Vision ydin on sivistys, luovuus ja looginen ajattelu ovat sen vahvuuksia, joiden vankan perustan muodostavat oppiminen, tiedot ja taidot.
Uskallan väittää, että olemme tehneet tällä hallituskaudella monia muutoksia, joiden ansiosta lähestymme uutta peruskouluvisiotamme. Uskon myös, että monet toteuttamamme toimenpiteet tulevat vahvistamaan oppimistuloksia ja lisäämään työrauhaa luokissa. Yksi tällainen päätös on ollut matkapuhelinten käytön rajoittaminen kouluissa. Vahvistamme oppilaittemme perustaitoja lisäämällä matematiikan ja äidinkielen opetustuntien määrää alaluokilla. Olemme myös uudistaneet lainsäädäntöä oppimisen tukemisesta, jotta oppilaat saavat entistä nopeammin ja joustavammin tukea. Lisäksi otamme käyttöön osaamistakuun, jossa on selkeät kriteerit, miten eri arvosanat vahvistetaan ja taataan riittävät perustaidot ennen siirtymistä seuraavalle vuosikurssille.
Tulevaisuutta ajatellessa on vaikeaa olla tarkastelematta myös mennyttä. Mikä teki peruskoulustamme juuri sellaisen kuin siitä tuli? Minkälainen 1970-luvulla tehdyn koulu-uudistuksen arvoperusta oli? Ajattelen, että päätavoite oli antaa yhdenvertaiset oppimisoikeudet ja -mahdollisuudet kaikille lapsille heidän taustastaan, asuinpaikastaan tai perheen tuloista riippumatta. Suomen pian 110-vuotista historiaa tutkiessa on vaikeaa nimetä peruskoulu-uudistusta tärkeämpää ja vaikutuksiltaan merkityksellisempää uudistusta.
Toivon, että yli 50 vuotta sitten luodun järjestelmän onnistuneista muutoksista monet ovat jäljellä vielä 50 vuoden kuluttua. Osittain toki uudessa muodossa, jotta ne vastaavat kulloisia vaatimuksia ja haasteita. Tulevaisuuden koulun on annettava työkalut, joilla rakennetaan parempi tulevaisuus ja luottamus kykyymme yhdessä ratkaista myös sellaiset haasteet, jota emme vielä tunnista.
Ruotsalainen kansanpuolue on tehnyt 120 vuotta työtä paremman tulevaisuuden hyväksi. Kun puolue perustettiin 1906 maailma oli varsin erilainen kuin nyt. Emme ole koskaan harjoittaneet vastakkainasettelupolitiikkaa. Päinvastoin – olemme koko 120-vuotisen historiamme ajan rakentaneet siltoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jatkamme samalla linjalla.
Politiikassamme vapaus ja vastuu kulkevat käsikkäin. Kasvu kohtaa kestävyyden, turvallisuus yhtyy avoimuuteen ja yrittäjyys hyvinvointiin. Vapauden ja vastuun huomioiminen on selkeä linjavalinta ja juuri se erottaa RKP:n muista puolueista. Olen vakuuttunut, että puolueemme politiikkaa tänä 120-vuotisjuhlavuonna tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Muiden luodessa hämmennystä ja eripuraa, tehtävämme on toimia tulevaisuuden tiennäyttäjänä. RKP luo tulevaisuudenuskoa, turvallisuutta ja tuloksia.
