RKP:n toimenpiteet startup-ystävällisemmän Suomen puolesta

RKP haluaa nähdä Suomen, jossa yrittäminen kannattaa ja menestyminen on mahdollista. Meillä on paljon syitä olla ylpeitä: korkea osaamistaso sekä vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö, jossa on valtavasti potentiaalia. Samalla meidän on luotava paremmat edellytykset uusien yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Tarvitsemme kasvua, työpaikkoja ja vientiä.

Monet startup- ja kasvuyritykset kohtaavat tänä päivänä tarpeettomia esteitä. Kotimaista pääomaa ei ole riittävästi saatavilla, eikä verotus aina vastaa nuorten yritysten todellisuutta. Kansainväliset asiantuntijat juuttuvat byrokratiaan, ja julkiset hankinnat on usein rakennettu suurten toimijoiden ehdoilla, eivätkä ne tue uusia ratkaisuja. Lisäksi aivan liian monet innovaatiot jäävät tutkimusympäristöihin sen sijaan, että ne kasvaisivat täyteen potentiaaliinsa.

Samaan aikaan startup-yritykset kulkevat eturintamassa uusien työpaikkojen luomisessa. Ne ovat ketteriä, arvoa luovia ja tarjoavat dynaamisia ratkaisuja. Suomen seuraavaa Nokiaa ei tarvitse etsiä. Se on jo olemassa startup-kentällä.

Haluamme olla Suomen startup-myönteisin puolue. Suomi tarvitsee startup-politiikkaa, joka ymmärtää, miten nuoret yritykset toimivat. Politiikkaa, joka helpottaa investoimista, rekrytoimista, tutkimusta, kasvua ja kansainvälistymistä. Tarvitsemme politiikkaa, joka vahvistaa suomalaista omistajuutta, houkuttelee kansainvälistä pääomaa ja toivottaa tervetulleiksi ihmiset, jotka haluavat olla mukana rakentamassa vahvempaa Suomea. Samalla tarvitsemme laajempaa yrittäjyyden kulttuuria, jossa yhä useammat nuoret saavat rohkeutta ja välineitä ajatella suuria, ratkaista ongelmia ja luoda uutta.

RKP:n visio on avoin, osaava ja tulevaisuuteen katsova Suomi. Suomi, jossa yrittäminen kannattaa, jossa hyvät ideat saavat kasvaa ja jossa yhä useammat uskaltavat onnistua – ja myös epäonnistua. Siksi esitämme toimenpiteitä startup-ystävällisemmän Suomen puolesta.

1. Otetaan käyttöön verokannustimet sijoituksille suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin.

otta useammat innovatiiviset yritykset voivat kasvaa, tarvitaan enemmän yksityistä pääomaa varhaisessa vaiheessa. Ulkomaisten ja kotimaisten sijoittajien tulee voida sijoittaa suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin suomalaisten pääomasijoitusrahastojen kautta ilman kaksinkertaisen verotuksen tai raskaan byrokratian riskiä. Haluamme muuttaa verotusta siten, että suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittavia ulkomaisia sijoittajia verotetaan pääsääntöisesti heidän omassa kotimaassaan eikä heille synny ylimääräistä suomalaista verorasitusta. Samalla rahastolainsäädäntöä ja rahastojen hallinnointia on sujuvoitettava, jotta rahastoja voidaan perustaa ja hallinnoida Suomessa ja jotta ne voivat kasvaa täällä. Tämä vahvistaa startup-ekosysteemiä ja varmistaa, että enemmän pääomaa, osaamista ja toimintaa jää Suomeen.

2. Otetaan käyttöön verokannustin uudelleensijoituksille nuoriin kasvuyrityksiin.

Jotta enemmän suomalaista pääomaa kiertäisi startup-ekosysteemissä, haluamme luoda suomalaisen mallin, jossa nuoriin kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten tuotot voidaan sijoittaa uudelleen uusiin startup-yrityksiin ilman välissä tapahtuvaa verotusta. Tavoitteena on, että enemmän pääomaa voidaan sijoittaa uudelleen uusiin kasvuyrityksiin ilman kohtuuttoman kallista tai monimutkaista järjestelmää. Tämä kannustaisi menestyneitä perustajia, enkelisijoittajia ja muita omistajia sijoittamaan edelleen seuraavan sukupolven kasvuyrityksiin, vahvistaisi kotimaista omistajuutta ja antaisi useammille suomalaisille yrityksille mahdollisuuden kasvaa kansainvälisesti.

3. Laajennetaan osakesäästötili koskemaan listaamattomia kasvuyrityksiä.

Suomalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet sijoittaa tulevaisuuden yrityksiin. Siksi haluamme selvittää, miten osakesäästötiliä voitaisiin laajentaa kattamaan myös sijoitukset listaamattomiin kasvuyrityksiin. Tällainen malli helpottaisi tavallisten säästöjen kanavoitumista startup-yrityksiin ja samalla vahvistaisi kotimaista omistajuutta. Yksi tarkemman selvityksen arvoinen vaihtoehto on mahdollistaa sijoittaminen osakesäästötilin kautta rahastoihin, jotka sijoittavat listaamattomiin kasvuyrityksiin. Näin piensijoittajat voisivat saada käyttöönsä hajautetun startup- ja kasvuyrityssalkun samalla kun sijoituspäätöksistä, analyysistä ja riskien arvioinnista huolehtisivat ammattimaiset salkunhoitajat.

4. Optioiden verotus vasta osakkeiden myynnin yhteydessä.

Optiot ovat tärkeä väline startup-yrityksille, jotka haluavat rekrytoida ja sitouttaa avainhenkilöitä, vaikka ne eivät vielä pysty kilpailemaan palkoilla suurten yritysten kanssa. Nykyisin verotus voi realisoitua, vaikka työntekijä ei ole vielä saanut mitään todellista tuloa. Haluamme, että listaamattomien yhtiöiden optioiden verotus siirretään realisointihetkeen. Tämä helpottaisi startup-yritysten mahdollisuuksia rekrytoida, sitouttaa ja palkita työntekijöitä sekä antaisi useammille mahdollisuuden päästä osallisiksi arvonnoususta silloin, kun suomalaiset kasvuyritykset menestyvät.

5. Kehitetään T&K-verovähennystä tukemaan myös nuoria yrityksiä, jotka eivät vielä tee voittoa.

Haluamme kehittää yhdistettyä T&K-vähennystä siten, että se tukee paremmin nuoria kasvuyrityksiä, jotka eivät vielä tee voittoa. Useissa EU-maissa, kuten Tanskassa, Irlannissa ja Ranskassa, on käytössä malleja, joissa tutkimus- ja kehitystoiminnan tukea voidaan maksaa verohyvityksenä tai suorana rahallisena korvauksena myös yrityksille, jotka eivät vielä tee voittoa. Suomen tulisi selvittää vastaavanlaisen palautuskelpoisen verohyvityksen käyttöönottoa nuorille innovatiivisille yrityksille rajattuna, jotta tuki vahvistaisi kassavirtaa silloin, kun T&K-investoinnit ja kasvutarpeet ovat suurimmillaan.

6. Otetaan käyttöön kahden viikon palvelutakuu kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen.

Suomella ei ole varaa menettää kansainvälisiä osaajia hitaan byrokratian vuoksi. Jotta Suomesta tulisi houkuttelevampi kansainvälisille osaajille, tarvitaan moderni ja läpinäkyvä työperäisen maahanmuuton järjestelmä, joka tukee työllistymistä ja huomioi eri alueiden ja toimialojen tarpeet. RKP haluaa, että Suomeen työn vuoksi tuleminen on nopeampaa, helpompaa ja selkeämpää. Esimerkiksi koulutustason, työkokemuksen, kielitaidon ja työtarjouksen tulee vaikuttaa prosessiin myönteisesti. Henkilön, joka täyttää tietyt kriteerit, tulee saada pysyvä oleskelulupa ja henkilöllisyystunnus myös silloin, jos hän jo asuu Suomessa. Työn vuoksi Suomeen tulevien tulee saada kahden viikon kuluessa suomalainen henkilötunnus, työnteko-oikeus ja pankkitili sekä päivähoito- ja koulupaikat lapsilleen.

 

 

 

7. Vahvistetaan englanninkielisiä koulutuspolkuja ja perhepalveluja kansainvälisille asiantuntijoille.

Kansainvälinen kilpailu huippuosaajista on erittäin kovaa. Jotta Suomi onnistuu houkuttelemaan kansainvälisiä asiantuntijoita, pelkkä kiinnostava työpaikka ei riitä. Koko mukana muuttavan perheen tulee tuntea itsensä tervetulleeksi ja osalliseksi sekä saada hyvät edellytykset rakentaa elämää Suomessa. Siksi tarvitaan englanninkielisiä koulutuspolkuja, toimivaa varhaiskasvatusta ja tukea mukana muuttaville perheenjäsenille. Suomen tulee olla houkutteleva maa koko perheelle, ei vain rekrytoitavalle henkilölle.

8. Tehdään julkisista hankinnoista saavutettavampia startup- ja pienyrityksille.

Julkinen sektori voi olla tärkeä ensimmäinen asiakas nuorille yrityksille. Nykyisin hankinnat ovat usein liian suuria, liian yksityiskohtaisia tai sisältävät kohtuuttoman korkeita vaatimuksia. Julkinen sektori saattaa näin jäädä paitsi paremmista, edullisemmista ja innovatiivisemmista ratkaisuista. Haluamme ottaa käyttöön velvoitteen, jonka mukaan julkisten hankintayksiköiden on perusteltava korkeat liikevaihto-, referenssi- ja kokemusvaatimukset sekä aina arvioitava, voidaanko suuremmat hankinnat jakaa pienempiin osiin. Jos yritys kehittää uuden ratkaisun yhdessä julkisen toimijan kanssa, yrityksen tulee lähtökohtaisesti voida jatkokehittää ja myydä ratkaisu myös muille asiakkaille. Tämän vuoksi myös immateriaalioikeuksia koskevien sääntöjen tulee olla selkeitä.

9. Vahvistetaan yrittäjyyttä, myyn- tiosaamista ja kasvutavoitteisuutta koulutuksessa.

Suomi tarvitsee vahvempaa yrittäjyyden ja kunnianhimon kulttuuria. Siksi haluamme, että lapset ja nuoret kohtaavat yrittäjyyttä, ongelmanratkaisua, myyntiä ja innovointia koulussa nykyistä aikaisemmin. Yrittäjyys tulee nähdä realistisena ja houkuttelevana vaihtoehtona yhä useammalle. Suomi tarvitsee enemmän ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella suuria ja rakentaa uutta.

10. Kannustetaan korkeakouluja kaupallistamaan tutkimusta ja luomaan spin-off-yrityksiä.

Suomella on vahvaa tutkimusta, mutta meidän on onnistuttava nykyistä paremmin muuttamaan osaaminen yrityksiksi, työpaikoiksi ja vienniksi. Haluamme vahvistaa yliopistojen kolmatta tehtävää eli vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Siksi haluamme selvittää, miten osa korkeakoulujen rahoituksesta voitaisiin kytkeä onnistuneeseen kaupallistamiseen, uusiin spin-off-yrityksiin ja yhteistyöhön kasvuyritysten kanssa. Tavoitteena on, että yhä useammat hyvät ideat muuttuvat yhteiskunnassa käytettäviksi ratkaisuiksi. Siksi haluamme myös edistää tutkijoiden, tohtorikoulutettavien ja opettajien immateriaalioikeuksia työssään tekemiin keksintöihin.

 

11. Edistetään yhtenäisempää Euroopan unionia.

Suomen tulee aktiivisesti edistää eurooppalaista yhtiömuotoa, niin sanottua EU Inc -mallia, joka helpottaa yritysten toimintaa, rekrytointia ja pääoman hankintaa EU:n sisällä yli kansallisten rajojen. Suomen on valmisteltava viranomaisensa ja digitaaliset palvelunsa siten, että EU Inc -yritykset voivat perustaa toimintansa Suomeen ja toimia täällä. Samalla EU:n pääomamarkkinaunioni on toteutettava käytännössä, jotta eurooppalainen pääoma voi liikkua helpommin rajojen yli ja ohjautua kasvaviin yrityksiin. Eurooppa tarvitsee yhtenäisemmät markkinat yrityksille, pääomalle ja investoinneille, jotta voimme kilpailla Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa.

12. Monipuolistetaan T&K-rahoitusta ja vahvistetaan polkua innovaatiosta vientiin.

Suomi tarvitsee paitsi enemmän innovaatioita myös enemmän yrityksiä, jotka onnistuvat muuttamaan ne tuotteiksi, palveluiksi, brändeiksi ja vienniksi. Haluamme kehittää tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta siten, että se huomioi paremmin kaupallistamisen, muotoilun, brändit ja käyttäjäkokemuksen. Nykyinen T&K-rahoitus keskittyy usein teknologiaan ja teolliseen tuotekehitykseen, kun taas kuluttajalähtöinen kehittäminen jää helposti sen ulkopuolelle. Yritysten tulee voida käyttää osa T&K-tuista markkinoiden testaamiseen, brändien kehittämiseen ja skaalautuvien myyntimallien rakentamiseen. Tavoitteena on, että yhä useammat suomalaiset ideat muuttuvat kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja brändeiksi.