Arviointi suomalaisissa kouluissa vaihtelee tänä päivänä huomattavasti koulujen välillä. Joissakin tapauksissa hyvin puutteelliset taidot voivat silti johtaa hyväksyttyyn arvosanaan. Myös kiitettävien arvosanojen määrä on kasvanut selvästi ilman, että yleinen osaamistaso olisi noussut.
– Arviointi, joka ei ole yhdenvertainen, ei hyödytä ketään. Jos se ei ole luotettava tai johdonmukainen, se synnyttää eriarvoisuutta ja rajoittaa oppilaiden mahdollisuuksia kehittyä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
Hallitus on jo tehnyt useita konkreettisia toimia perustaitojen vahvistamiseksi. Äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan oppituntien määrää on lisätty alemmilla vuosiluokilla, ja oppimisen tuki on uudistettu ja vahvistettu vuosittaisella sadan miljoonan euron lisäpanostuksella. Syksyllä otettiin lisäksi käyttöön kännykkäkielto opetuksessa, tavoitteena parantaa luokkien työrauhaa ja siten parantaa edellytyksiä oppimiselle.
Seuraava vaihe on osaamistakuu – lakiesitys, joka on nyt lausuntokierroksella.
– Osaamistakuu tarkoittaa, että määrittelemme selkeästi rajan hylätyn ja hyväksytyn välillä ja täsmennämme, mitä taitoja eri arvosanojen tulee vastata. Näin säädämme kansallisella tasolla sen vähimmäisosaamistason, joka tulee saavuttaa siirryttäessä vuosiluokalta seuraavalle. Samalla arviointikriteerien määrää yksinkertaistetaan. Tämä keventää opettajien työtaakkaa ja tekee arvioinnista sekä sujuvampaa että selkeämpää, Adlercreutz sanoo.
Lakiesityksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027.
– Askel askeleelta vahvistamme peruskoulua. Meidän on voitava luottaa siihen, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen ja opetuksen selviytyäkseen koulupolullaan ja rakentaakseen tulevaisuuttaan.
