Kansanedustaja Eva Biaudet (RKP) ja juristi sekä eduskuntavaaliehdokas Karin Cederlöf (RKP) ovat huolissaan siitä, miten perustuslakivaliokunta on toiminut tällä vaalikaudella. He haluavat, että tuomioistuimilla olisi valiokunnan rinnalla nykyistä suurempi rooli ja että kynnystä puuttua perustuslain vastaiseen lainsäädäntöön madallettaisiin.
Syksyn aikana kaksi maan johtavista valtiosääntöasiantuntijoista, professori Tuomas Ojanen ja professori emeritus Kaarlo Tuori, ovat varoittaneet Helsingin Sanomissa perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta ja oikeusvaltion suojamuurien heikkoudesta.
– Juristina suhtaudun kehitykseen huolestuneena. Perustuslain tarkoituksena on asettaa rajat poliittiselle vallankäytölle. Perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakeja ei lähtökohtaisesti pitäisi voida säätää. Tällä vaalikaudella olemme nähneet esimerkkejä laeista, jotka on viety läpi valtiosääntöasiantuntijoiden kielteisistä lausunnoista huolimatta, Karin Cederlöf sanoo.
Esimerkiksi uuden vammaispalvelulain katsottiin eduskuntakäsittelyssä olevan ristiriidassa perusoikeuksien ja YK:n vammaissopimuksen kanssa. Laki sisältää säännöksen, joka vaikeuttaa ikääntyneiden ihmisten palvelujen, kuten kuljetuspalvelujen, saamista. Myös käännytyslaista on käyty paljon keskustelua.
– Heikki Vestmanin johdolla valiokunta on painottanut niiden asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka tukevat hallituksen esityksiä, samalla kun kriittiset asiantuntijat on sivuutettu. Kokoomus ilmoitti jo alusta lähtien, että puheenjohtajuutta tarvitaan hallituksen uudistusten läpiviemiseksi. Tämä paljastaa laskelmoivan suhtautumisen valiokuntaan, jonka tehtävänä on valvoa perustuslakia, ei ajaa istuvan hallituksen etuja, Cederlöf jatkaa.
– Suomessa emme voi suhtautua välinpitämättömästi siihen kansainvälisesti näkyvään kehitykseen, joka pyrkii heikentämään oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Politiikan polarisaatio on osaltaan vauhdittanut myös perustuslakivaliokunnan työn politisoitumista, Eva Biaudet sanoo.
Monissa muissa maissa nimenomaan tuomioistuimet arvioivat pääasiassa, ovatko uudet lait perustuslain mukaisia. Suomessa tuomioistuinten rooli perustuslainmukaisuuden valvonnassa on hyvin vähäinen.
Yksi tapa vahvistaa tuomioistuinten roolia olisi poistaa perustuslain 106 §:ssä säädetty niin sanottu ilmeisyysvaatimus. Tämä madaltaisi tuomioistuinten kynnystä arvioida, onko laki perustuslain vastainen. Ehdotuksella on monien oikeustieteilijöiden tuki.
– Perustuslakivaliokunnan rinnalla myös tuomioistuimilla voisi olla nykyistä suurempi rooli perustuslain valvonnassa. Tämä turvaisi puolueettoman perustuslainmukaisuuden valvonnan tilanteessa, jossa perustuslakivaliokunnan politisoituminen jatkuisi. Kyse on kansalaisten oikeuksien turvaamisesta riippumatta siitä, kuka hallituksessa kulloinkin istuu, Biaudet ja Cederlöf sanovat.
Myös RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on puhunut tuomioistuinten vahvemman roolin puolesta, viimeksi lokakuussa julkaistussa blogikirjoituksessaan.
– Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa edistämään johdonmukaisesti ihmisoikeuksien toteutumista. On aika ottaa tämä pykälä vakavasti, Biaudet päättää.
