Henriksson peräänkuuluttaa korotetun kotitalousvähennyksen kaksivuotista kokeilua

RKPn puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitalousvähennyksen käyttöaluetta laajennetaan ja tasoa korotetaan huomattavasti. Puheessaan RKPn puoluevaltuustolle tänään lauantaina Henriksson sanoi, että sopiva taso voisi olla esimerkiksi 7 500 euroa.

– Olen vakuuttunut siitä, että korotettu kotitalousvähennys nostaisi työllisyysastetta. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, yritykset hyötyvät. Joitakin viikkoja sitten julkistettu tutkimus, jonka mukaan korotettu kotitalousvähennys ei tue korkeampaa työllisyyttä, vaatii tarkempaa tarkastelua. Tutkimuksessa on keskitytty tilanteeseen Ruotsissa 2007 ja Suomessa 2009. Se oli juuri finanssikriisin alla ja nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin tilanne on toinen. Tutkimukset Ruotsista antavat lisäksi päinvastaisen kuvan. On selvää, että jos perheet palkkaavat auttavia käsiä arkeensa tai vanhukset voivat ostaa kotiin auttavia palveluita, lisääntyvät työlliset ja syntyy lisää työpaikkoja, Henriksson sanoo.

– Oletus, että kaikki ostaisivat palveluita samalla tavalla ilman kotitalousvähennystä ei kyllä ole realistinen. Keskituloisille vähennyksellä on merkitystä, Henriksson toteaa.

Henriksson huomautti myös huolestuttavasta kehityksestä, jossa valtiohallinnon virkamiesten ruotsinkielen taito heikkenee. Hän painotti, että suuri määrä hyvää ruotsia puhuvia virkamiehiä eläköityy, ja uudet tulokkaat puhuvat huomattavasti heikompaa ruotsia.

– Kun toinen kotimainen kieli poistettiin ylioppilaskirjoituksista vuonna 2004, kävi juuri niin kuin RKP pelkäsi. Yleinen kielitaito heikkeni. Sen lisäksi valtiollisiin tehtäviin vaaditaan yleensä kiitettävät tiedot suomesta, mutta ruotsissa riittävät tyydyttävät. Kielivaatimuksia tulisi paivittää aihealueittain, jotta voidaan varmistaa, että lain määräämä oikeus palveluun sekä ruotsiksi että suomeksi toteutuu myös tulevaisuudessa. Odotan myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa selvityksen ylioppilasruotsin palauttamisesta hallitusohjelman mukaan, Henriksson sanoo.

– Kuntavaaleissa on kyse meidän kaikkien arjesta. Kyse on lähi-yhteiskunnan rakentamisesta. RKP haluaa, että kaikki kuntalaiset viihtyvät kotikunnassaan, ja että palvelu toimii, kun sitä tarvitaan. Haluamme toimivia mielenterveyspalveluita. Korona-aika on ollut meille kaikille vaikea. Helsingin Koskelan traaginen tapaus, jossa poika pahoinpideltiin kuoliaaksi vuosien kiusaamisen jälkeen osoittaa koko yhteiskunnan epäonnistumisen. Nyt tarvitaan kunnollisia panostuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen. Siksi psykoterapeuttikoulutuksenkin tulisi olla muiden koulutusten tavoin maksuton, Henriksson painottaa.

Henriksson: On jokaisen suomalaisen, myös jokaisen perussuomalaisen etu, että Suomi on EU:n jäsen


- Olen vakuuttunut siitä, että on jokaisen suomalaisen, myös jokaisen perussuomalaisen etu, että Suomi on EU:n jäsen.

Lue edellinen artikkeli

Sipoon RKP nimesi 10 uutta kuntavaaliehdokasta


Sipoon RKP:n paikallisosasto on nimennyt 10 uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin. Ensimmäiset 16 ehdokasta nimettiin syksyllä ja puolueen listalla on nyt 26 ehdokasta. Ehdokkaiden rekrytointi jatkuu vielä aktiivisesti. Sipoon RKP on nimennyt seuraavat kymmenen ehdokasta kuntavaaleihin: Albrecht Kenneth (sitoutumaton), Günsberg-Sandström Laura, Juselius Carola, Kankfelt Tim, Lindström Jonas, Nokelainen Ann-Christin, Poutanen Isak, Sarén Annika, Sundbäck Tom (sitoutumaton) ja Suomi Daniela. – Olen iloinen siitä, että RKP:n arvot ja politiikka kiinnostaa Sipoossa ja että voimme taas nimetä lisää ehdokkaita kuntavaaleihin. RKP tulee tekemään hyvän vaalituloksen ja RKP:n listalle mahtuu vielä mukaan ehdokkaita, jotka haluavat tehdä työtä Sipoon puolesta, jossa kaikilla on paikka. Meidän on tehtävä työtä joka päivä demokratian puolesta, ja tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat yhdessä rakentaa tulevaisuutemme, sanoo Clara Lindqvist, Sipoon RKP vaalikoordinaattori.

Lue seuraava artikkeli