Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kesäkokouksessaan koonnut kasvutoimet neljään keskeiseen kokonaisuuteen, jotka ovat ratkaisevia kasvun vauhdittamiseksi: investoinnit, ulkomainen työvoima, yritysten kasvumahdollisuudet ja vahva inhimillinen pääoma.
– Suomi tarvitsee talouskasvua. Se on ainoa tapa turvata hyvinvointimme ja palvelumme pidemmällä aikavälillä. Tarvitsemme yhteiskunnallisen ilmapiirin, jossa halutaan ja uskalletaan investoida ja palkata työvoimaa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sanoo.
– Oman ja yrityksensä tulevaisuuden rakentaminen Suomeen tulee olla kannattavaa. Tarvitsemme menestyviä yrityksiä, jotka kasvavat, luovat työpaikkoja, tuottavat verotuloja ja siten vahvistavat suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä. Vienti on kasvumme moottori, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.
Toimenpiteemme ovat:
Suomi tarvitsee investointeja
1. Suomen tulee aktiivisesti edistää uuden vihreän teollisuuden kehitystä ja tehdä olemassa olevasta teollisuudesta kestävämpää. Muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä teollisuuden ja julkisen sektorin välillä. Hallituksen tulee pitää kiinni historiallisesta miljardin euron panostuksestaan tutkimukseen ja kehitykseen tällä vaalikaudella. Vihreään siirtymään investoimisen tulee olla houkuttelevaa. Vihreän siirtymän edistämiseksi tarvitaan investointeja kestävään ja uusiutuvaan energiaan sekä suunniteltua verokannustinta suurelle teollisuudelle.
2. Pörssiyhtiön verovapaan osingon omistusvaatimusta on alennettava. Tällä hetkellä verovapauden saavuttamiseksi edellytetään, että osingonsaaja on muu yhteisö kuin julkisesti noteerattu yhtiö ja että se omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä vähintään 10 prosenttia. Vahvistaaksemme kotimaista omistusta ja kannustaaksemme Suomeen sijoittamista tulee verovapaus ulottaa myös pienempiin omistajiin.
3. Lupaviranomaisten väliaikaista vihreän siirtymän lupaprosessien etusijamenettelyä on pidennettävä. Ennakoitava investointi-ilmapiiri tarvitsee nopeita ja joustavia lupaprosesseja. Myös tuomioistuinten muutoksenhakuprosessien väliaikaista pikakaistaa on jatkettava ja sen resursointiin on panostettava, jotta investointien perusteettomilta viivästyksiltä vältytään.
4. Otetaan käyttöön väliaikainen verovapaus metsäkiinteistöjen myynnissä, jolla vahvistetaan metsäteollisuuden raaka-aineiden saantia. Tällä hetkellä metsää omistavat monet jakamattomat kuolinpesät ja perinnönsaajat, joilla ei ole kiinnostusta metsätaloutta kohtaan. Mahdollistamalla 3–4 vuoden verovapaus metsäomaisuuden myynneissä metsätalouden ja puun myyntiä voidaan tehostaa.
5. Kotimaisen puolustusteollisuuden mahdollisuuksia on hyödynnettävä paremmin. Ukrainan sota on tehnyt selväksi, että Euroopan puolustusteollisuus ei investoi riittävästi tuotantoon. Sisämarkkinoilla kohdataan jatkuvasti protektionistisia kaupan esteitä. Euroopan omavaraisuusastetta on vahvistettava ja Suomessa on potentiaalia vahvistaa kotimaisia toimitusketjuja raaka-aineesta lopputuotteeseen. Suomen tulee EU:ssa työskennellä toimivan puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden puolesta ja rahoituksen esteiden poistamiseksi.
6. Kotimaisen elintarvikesektorin kannattavuutta tulee vahvistaa ja elintarvikevientiä tulee lisätä. Hallitusohjelman keskeiset toimet alkutuottajien roolin vahvistamiseksi elintarvikeketjussa, kuten kilpailulain, elintarvikemarkkinalain ja hankintalain päivittäminen, on toteutettava mahdollisimman pian. Hallituksen rahoituskehykseen sisältyvät pysyvät elintarvikevientipanostukset vuodesta 2025 eteenpäin on toteutettava.
7. Valtion, kuntien ja alueiden yhteistyötä tulee edistää suurissa teollisissa investoinneissa. Esimerkiksi siltasopimuksilla on ollut myönteinen vaikutus alueen elinvoimaan. Siksi haluamme tarkoituksenmukaisia työkaluja yhteistyön edistämiseen, jotta kunnat joustavasti voivat vastata investointien synnyttämiin tarpeisiin.
8. Kansallisen pankkisääntelyn on ylisääntelyn sijaan tuettava kasvua ja yrityssektorin rahoitusmahdollisuuksia. Etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on haasteita saada lainaa yritystoimintaansa varten.
Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa
9. Nettomaahanmuuton tulee olla vähintään 40 000 henkilöä vuodessa. Tämä on edellytys hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Meidän on kuunneltava elinkeinoelämän ja yritysten tarpeita. Tavoitetta on seurattava aktiivisesti ja mikäli tavoitetta ei saavuteta, on etsittävä lisätoimenpiteitä. Työvoiman houkuttelemiseksi Suomen maakuvaa on parannettava. On myös tärkeää luoda mukana tulevalle perheelle hyvät olosuhteet sekä työlupien että opiskelumahdollisuuksien osalta. Suomen tulee olla houkutteleva kohde perheille.
10. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava. Yritykset tietävät parhaiten, millaista työvoimaa ne tarvitsevat. Tämän vuoksi epätarkoituksenmukaiset rekrytointiesteet tulee poistaa. Ilman työvoimaa yritysten on mahdotonta kasvaa.
11. Otetaan käyttöön kahden viikon palvelulupaus henkilöille, jotka muuttavat Suomeen työn vuoksi. Niiden ihmisten, jotka päättävät tulla Suomeen töihin, on nopeasti tultava osaksi yhteiskuntaamme. Kahden viikon sisällä heille on myönnettävä suomalainen henkilöllisyystodistus, työlupa sekä pankkitili ja lapsille on myönnettävä koulu- ja päiväkotipaikka. Suurin osa asioinnista on voitava tehdä sähköisesti yhden luukun periaatteen mukaisesti.
12. Pysyvä oleskelulupa on myönnettävä automaattisesti niille ulkomaisille opiskelijoille, jotka suorittavat ylioppilastutkinnon suomeksi tai ruotsiksi tai jotka suorittavat suomalaisen korkeakoulututkinnon. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että suomalaisen koulutuksen saanut henkilö myös jää Suomeen. Siksi suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittaneille ulkomaisille opiskelijoille tulisi voida myöntää osittainen lukukausimaksuhyvitys sen jälkeen, kun he ovat jääneet Suomeen ja työskennelleet Suomessa tietyn määräajan.
13. Suomeen palaaville otetaan käyttöön väliaikainen verokannustin. Moni ulkomailla asuva suomalainen harkitsee paluuta Suomeen. Haluamme kannustaa heitä tähän tarjoamalla heille väliaikaisen tuloveroon liittyvän verokannustimen.
14. Kunnilla on oltava mahdollisuus järjestää englanninkielinen koulupolku. Tämä hyödyttäisi erityisesti lapsiperheitä, joissa vanhemmat muuttavat Suomeen työn vuoksi. On tärkeää, että koko perheelle annetaan mahdollisuus asettua Suomeen. Myös englanninkielinen ylioppilastutkinto tulee olla mahdollista suorittaa.
Yrityksillämme on oltava paremmat kasvumahdollisuudet
15. Yritysten tappioiden vähentämisaika on kaksinkertaistettava 20 vuoteen. Vahvistettujen tappioiden vähentämisaika on kilpailijamaissamme kaksi tai jopa kolme kertaa pidempi kuin meillä. Siksi esimerkiksi startup-yritysten voi olla edullisempaa siirtää toimintansa pois Suomesta. Pidentämällä määräaikaa kannustamme yrityksiä jäämään Suomeen.
16. Yrityksiä, jotka sijoittavat voittonsa takaisin toimintaansa, tulee verottaa kevyemmin. Meidän tulee alentaa yritysten kynnystä panostaa toimintaansa ja luoda edellytyksiä kasvulle. Yrityksiä tulee erityisesti kannustaa tekemään investointeja tutkimukseen ja kehitykseen.
17. Koulutuspolitiikka ja teollisuuspolitiikka tulee yhteensovittaa paremmin. Kasvavat markkinat tulevat tarvitsemaan uutta osaamista. Osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuutta on edistettävä vahvistamalla vuoropuhelua ja yhteistyötä elinkeinoelämän ja koulutussektorin välillä. Riittävä määrä työharjoittelupaikkoja toisen asteen koulutuksessa on turvattava tiheämmällä yhteistyöllä koulutusjärjestäjien ja työpaikkojen välillä.
18. Vientiä ja investointeja edistäviä infrastruktuurihankkeita tulee priorisoida. Suomen maantieteellinen sijainti itäisessä Pohjois-Euroopassa tarkoittaa, että infrastruktuurilla on keskeinen rooli ulkomaankaupassamme. Valtion tulee proaktiivisesti osallistua infrastruktuurirahoitukseen tukemalla sellaisia hankkeita ja sektoreita, joissa on kasvupotentiaalia.
19. Meidän tulee asteittain luopua perintö- ja lahjaveroista. Perintöverosta tulee Ruotsin mallin mukaisesti luopua ja korvata luovutusvoittoverolla. Ensimmäisessä vaiheessa perintövero on poistettava yritysten ja maatalouden sukupolvenvaihdoksissa. Meidän tulee tehdä perheyritysten liiketoiminnan jatkamisesta sekä sukupolvenvaihdoksista mahdollisimman vaivattomia suomalaisen omistajuuden vahvistamiseksi.
Meidän tulee huolehtia inhimillisestä pääomastamme
20. Mahdollistetaan yksityisille elinkeinonharjoittajille kulttuuri- ja liikuntaedun hyötyntäminen. Yli puolet suomalaisista yrittäjistä ovat yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Suurin osa yksinyrittäjistä eivät kuitenkaan nykyisten verosääntöjen mukaan voi hyödyntää kulttuuri- ja liikuntaetua. Haluamme, että etuudet ovat kaikkien yrittäjien saatavilla. Pitkällä aikavälillä kulttuuri- ja liikuntaedun arvoa tulee myös nostaa, mikä myös vaikuttaa positiivisesti kulttuurialaan.
21. Työnantajan tulee verovapaasti voida vastata työntekijän muutto- ja matkakustannuksista. Tämä koskisi sekä muuttoa Suomessa, että ulkomailta Suomeen. Potentiaalisten työntekijöiden kynnys muuttaa työn perässä tulee tehdä mahdollisimman matalaksi. Kotitalousvähennystä tulisi myös laajentaa koskemaan muutto- ja korjauspalveluita.
22. Vahvistetaan yhdenvertaisuutta työelämässä anonyymillä työnhaulla. Erityisesti naiset ja maahanmuuttajataustaiset ovat hyötyneet anonyymista työnhausta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistamalla työmarkkinoiden tehokkuus kasvaa ja työvoiman saatavuus paranee.
23. Parannetaan osa-aikayrittäjien sosiaaliturvaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus. Vahvistetaan luovilla aloilla sekä yrittäjänä että työntekijänä työskentelevien toimeentuloturvaa. Yhdistelmävakuutuksen on tämän vuoksi astuttava voimaan mahdollisimman pian.
24. Edistetään pienempiä opintokokonaisuuksia elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Työntekijöiden tulee joustavammin voida suorittaa pienempiä opintokokonaisuuksia tutkintonsa lisäksi ja jatkokouluttautuakseen. Kokonaan uuden tutkinnon sijaan pienemmät opintokokonaisuudet voivat vahvistaa osaamista ja lisätä työelämän hyvinvointia.
25. Meidän on tarjottava joustavia ratkaisuja osatyökykyisille. Pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen sijaan meidän tulee panostaa enemmän nuorten ammatilliseen kuntoutukseen sekä edistää terapiatakuuta. Joustavilla ratkaisuilla useampi nuori voi jatkaa työelämässä. Lisäksi tarvitaan useita polkuja työelämään, erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille.
26. Haluamme käynnistää uuden perhevapaauudistuksen valmistelun. Perheen ja työn yhteensovittamisen tulee olla helppoa. Meidän tulee edistää vanhempainvapaan tasapuolista jakautumista. Varhaiskasvatuksen tulee pitkällä aikavälillä olla maksutonta kaikille perheille. Tehdään selvitys mahdollisuudesta palkalliseen sairaan lapsen hoitovapaaseen työelämässä oleville isovanhemmille tai muille läheisille samoilla ehdoilla kuin vanhemmille.
