Uudenmaan RKP pitää tervetulleena päätöstä, jonka mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialue saa jatkaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Päätös on suuri helpotus pitkän epävarmuuden jälkeen ja selkeä tunnustus määrätietoiselle työlle, jota on tehty sekä talouden että toiminnan vahvistamiseksi.
Kuluneen vuoden aikana Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ollut valtion arviointimenettelyn kohteena. Arviointiryhmä totesi 11. kesäkuuta, että alueella on tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä itsenäisesti.
– Olemme erittäin helpottuneita tästä päätöksestä. Tämä on tulosta viranhaltijaorganisaation ja poliittisten päättäjien kovasta ja vastuullisesta työstä. Vaikeista lähtökohdista ja taloudellisista haasteista huolimatta Itä-Uusimaa on osoittanut, että pystymme kantamaan vastuuta ja saavuttamaan tuloksia, sanoo Elin Andersson, Itä-Uudenmaan aluevaltuuston jäsen ja Uudenmaan RKP:n piirihallituksen varajäsen.
Talouden tasapainottamiseksi on ollut vahva poliittinen sitoutuminen. Tulos osoittaa, että viime vuosina tehdyt vaikeat päätökset ovat olleet välttämättömiä ja että työ on tuottanut tulosta.
– Uudenmaan RKP:lle on tärkeää, että Itä-Uudellamaalla on vakaa ja taloudellisesti kestävä hyvinvointialue. Alueella on omat tarpeensa, oma identiteettinsä ja vahva kaksikielinen profiilinsa. Se, että alue saa nyt jatkaa itsenäisenä, luo vakautta. Nyt on mahdollisuus keskittyä entistä enemmän palveluihin eikä ainoastaan talouteen, toteaa Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja Karin Cederlöf.
RKP suhtautuu myönteisesti siihen, että painopistettä voidaan nyt asteittain siirtää akuuteista taloushaasteista palveluiden kehittämiseen.
– Viime vuosia ovat leimanneet talouden sopeuttamistoimet ja tuottavuustoimenpiteet. Tätä työtä on jatkettava, mutta tämänpäiväinen päätös tuo työrauhaa ja paremmat mahdollisuudet keskittyä asukkaille tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Nyt voimme yhä enemmän suunnata katseen palveluiden sisältöön, laatuun ja saavutettavuuteen samalla kun talous pidetään tasapainossa, Elin Andersson sanoo.
Samalla on selvää, etteivät haasteet ole ohi. Hallituksen lakiesitys hoidon rahoituksen jakamisesta Suomessa kohtelee Uudenmaan hyvinvointialueita, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta, epäedullisesti.
– Lakiesitys on erityisen kova isku Uudellemaalle, jossa väestönkasvu on voimakasta ja palvelutarve lisääntyy. Uudenmaan hyvinvointialueiden asukaskohtainen rahoitus kuuluu jo nyt Suomen alhaisimpiin. Meidän on jatkettava äänekkäästi vaikuttamistyötä sen puolesta, että uusmaalaiset hyvinvointialueet saavat riittävän rahoituksen terveydenhuoltoon, Karin Cederlöf päättää.
