Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille.
– Tulokset puhuvat puolestaan: Ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kirjoittajamäärät ovat pudonneet huomattavasti, ja ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt. Valitettavasti joudun toteamaan, että en ole yllättynyt. Vuonna 2004 RKP äänesti vastaan esitystä ruotsin ja suomen pakollisuuden poistamisesta ylioppilastutkinnosta. Jo silloin varoitimme seurauksista. Valitettavasti pelkomme ovat käyneet toteen. Suomen kielen osalta on myös huolestuttavaa, että ruotsinkielisissä lukioissa on siirrytty pitkän oppimäärän kokeesta yhä enemmän keskipitkän kokeen suorittamiseen, Henriksson toteaa.
-Kehitys on huolestuttava ja se on otettava vakavasti. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, ja perustuslaillinen oikeus saada palvelua omalla kielellään on turvattava. Tiivistyvä pohjoismainen yhteistyö korostaa myös ruotsin kielen osaamisen merkitystä entisestään. Siksi onkin erittäin hyvä, että syksystä 2024 alkaen lisäämme B1-ruotsin opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla suomenkielisissä kouluissa vuosiluokalla 7. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä, jotta suomen ja ruotsin kielen osaaminen vahvistuu, Henriksson sanoo.
