Ryhmäpuheenvuoron esittelijänä edustaja Henrik Wickström 12.5. 2026
Arvoisa puhemies,
me Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä jaamme opposition huolen Suomen velkaantumisesta, taloussuhdanteesta ja työllisyystilanteesta, mutta me emme jaa opposition päätelmää siitä, että ongelmat olisivat hallituksen syytä. Ylipäätään, me emme pidä keskustelua, jossa etsitään syntipukkeja, erityisen hyödyllisenä. Me RKP:ssa olemme kiinnostuneita siitä, mitä voisimme jatkossa tehdä enemmän. Tämä hallitus on tehnyt paljon Suomen talouden vauhdittamiseksi ja ankean pitkän aikavälin kehityksen kääntämiseksi. Mutta maailmanpolitiikan tilanne koskettaa myös meitä, ja levottomuudet heijastuvat Suomen talouteen. Todellinen uudistus vaatii rohkeutta, panostuksia jotka kannattelevat pitkällä tähtäimellä. Me RKP:ssa haluamme myös löytää toimenpiteitä, joilla puututaan lapsi- ja lapsiperheköyhyyteen ja nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen. RKP:lle on erityisen tärkeää, että seuraava hallitus, velkajarrun rajoituksista huolimatta, priorisoi toimia, joilla vähennetään lapsi- ja lapsiperheköyhyyttä. Tiedämme, että 90-luvulla tehdyillä leikkauksilla oli pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Siksi olemme odottavaisia kokonaiskoulupäiväkokeilun osalta ja harrastamisen Suomen malliin tehtävistä panostuksista. Meillä on luja usko siihen, että nämä rakenteet tukevat lapsen parasta riippumatta lapsen perheen sosioekonomisesta taustasta. Jokainen lapsi tarvitsee mielekkään vapaa-ajan. Siksi haluamme RKP:ssä täydentää näitä arjen peruspilareita luomalla perheille lisäsuojaverkon toiminnalla, jota järjestettäisiin koulujen loma-aikoina, kun vanhempien työt jatkuvat.
Arvoisa puhemies,
ensimmäisen työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen rakentavat nuoren itseluottamusta, luo tärkeitä verkostoja ja antaa valmiuksia koko työuran ajaksi. RKP:ssä olemme kevään aikana ehdottaneet useita toimenpiteitä nuorten työllistymisen helpottamiseksi. Ensimmäiseksi, olisimme valmiit laskemaan työllistämisen kynnystä luopumalla osasta ensimmäisen kuukausipalkan sivukuluista. Toiseksi, laskisimme yrityksen perustamisen kynnystä kaksinkertaistamalla starttirahan määrän. Se, että hallitus aikoo selvittää erityistä 15–25-vuotiaita koskevaa yrittäjämallia nuorten yrittäjyyden edistämiseksi, on hyvin tervetullutta. Myös hallituksen muut kertaluonteiset toimet juuri nuorten työllisyyden edistämiseksi ovat tärkeitä. Me kaikki täällä salissa olemme yhtä mieltä siitä, että Suomen työllisyystilanne on juuri nyt vaikea. Siksi on hyvä, että hallitus mahdollistaa nyt avoimissa korkeakouluissa opiskelemisen ilman, että sillä olisi vaikutusta työttömyysetuuksiin. Se että tässä työllisyystilanteessa ei löydä töitä, ei tarkoita että se olisi henkilökohtainen epäonnistuminen. Se on tärkeä muistaa. Työmarkkinoiden jarru hellittää kyllä, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä, ja se edellyttää sitä, että talouden pyörät alkavat taas pyöriä. Siksi kasvua vahvistaviin toimiin panostaminen on todella tärkeää. Hallitus on nyt tehnyt monia yritysten toimintaedellytyksiä parantavia toimia, mutta me poliitikot emme voi luoda työpaikkoja, vaan se on yritysten tehtävä. Ottaen huomioon, että tällä kaudella on tehty suuria, jopa historiallisia elinkeinoelämän peräänkuuluttamia uudistuksia, olisi toivottavaa, että elinkeinoelämä laittaisi seuraavan vaihteen silmään.
Arvoisa puhemies,
olemme puhuneet paljon kasvusta tässä salissa. RKP:lle on tärkeää, että Suomessa katsotaan eteenpäin, että täällä on myönteistä uskoa tulevaisuuteen, että yritykset haluavat investoida ja työllistää ihmisiä juuri Suomessa, ja että Suomi on paikka, jossa ihmiset voivat toteuttaa itseään, tehdä töitä, opiskella, perustaa perheen ja elää elämäänsä juuri niin kuin heille itselleen on parasta. Tässä yhteydessä on tärkeää, että me myös seuraamme sosiaaliturvaan tehtyjä muutoksia ja niiden käytännön vaikutuksia eduskunnan lausuman mukaisesti. Arvoisa puhemies, tällä maalla on monia vahvuuksia, jotka voisivat olla merkittäviä menestystekijöitä. Mutta me emme tule pääsemään eteenpäin, jos jäämme jumiin negatiiviseen tulevaisuuspuheeseen. Siitä tulee helposti itseään toteuttava ennuste, ja niin yksilöt kuin instituutiotkin alkavat toimia ikään kuin se olisi kiistaton totuus. Ihan kuin tulevaisuus olisi jo ennalta määritelty ja että me emme siihen voi enää vaikuttaa. Näin ei ole. Eikä Suomen kaltaisella pienellä maalla ole varaa ajatella näin. Tämä on myös opposition pidettävä mielessä. Talous ei ole pelkkiä numeroita, vaan myös psykologiaa. Talouden vauhdittamiseksi meidän on jatkossakin houkuteltava lisää ulkomaisia investointeja Suomeen. Kolme vuotta jatkuneen kielteisen kehityksen jälkeen Suomessa käynnistettyjen ulkomaisten hankkeiden määrä saatiin vihdoin viime vuonna käännettyä nousuun. Viimeisimmän Investointibarometrin mukaan ulkomaiset yhtiöt näkevät markkinoillamme paljon potentiaalia, ja siksi on tärkeää jatkaa panostuksia tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Se hyödyttää myös kotimaisia yhtiöitä. Mutta elinkeinoelämä ei pärjää ilman osaavaa henkilöstöä. Suomessa 39 prosentilla nuorista aikuisista on korkea-asteen tutkinto. Luku on edelleen alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 48 prosenttia. Suomen talouskasvu edellyttää tuottavuuden parantamista, mikä puolestaan edellyttää uusia ideoita, jotka usein tulevat tutkijoilta, keksijöiltä ja yrittäjiltä. Siksi RKP haluaa, että korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä vahvistetaan entisestään ja että korkeakouluihin ja yksilön osaamispääomaan panostetaan tuntuvasti.
Arvoisa puhemies,
velkajarru on tarpeellinen velkaantumisen hallitsemiseksi, mutta vahvemman kasvun tukemiseksi tarvitaan monia toimia. Leikkaukset eivät nosta Suomea, mutta uskottava kasvuohjelma voi tehdä sen. Maailman haasteista riippumatta emme voi jättää nuorten tilannetta ilman erityistä huomiota. Panostukset kouluun, inhimilliseen pääomaan ja tutkimukseen ovat tärkeä osa hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
