Ryhmäpuheenvuoro 15.10 2025 Edustaja Henrik Wickströmin esittämänä.
Arvoisa puhemies,
me kaikki täällä salissa olemme yhtä mieltä siitä, että Suomen työllisyystilanne on juuri nyt vaikea. Tilastot eivät ole vain lukuja, vaan niiden takana on aina oikea ihminen: nuori, joka haluaa ottaa ensimmäiset askeleensa työelämässä, tai perhe, joka yrittää saada arkensa toimimaan, tai kokenut työntekijä, joka haluaa antaa panoksensa, mutta ei saa siihen mahdollisuutta. Tilanne on vakava, ja se koskettaa koko yhteiskuntaamme. Siihen on suhtauduttava hyvin vakavasti – nöyryydellä ja kunnioituksella niitä kohtaan, joita se koskee.
Samalla työttömyyden syistä on puhuttava suoraan. Maailmantilanne vaikuttaa meihin enemmän kuin koskaan aiemmin: Ukrainan sota, Venäjän vastaiset pakotteet, kaupan epävarmuus ja viennin heikentyminen. Suomi kärsii kaikesta tästä monia muita maita enemmän, koska maassamme ei ole ollut talouskasvua moneen vuoteen. Kun yritykset epäröivät eivätkä investoi ja kun ihmiset ovat huolissaan ja säästävät kuluttamisen sijaan, koko talous sakkaa.
Me poliitikot emme voi luoda työpaikkoja. Sen tekevät yritykset. Mutta me voimme ja meidän tulee luoda työllistämisen edellytykset. Meidän on luotava turvaa, vakautta ja uskoa tulevaisuuteen. Meidän on huolehdittava siitä, että koulutus, työvoimapolitiikka ja elinkeinoelämää edistävät toimenpiteet kulkevat käsi kädessä.
Uusien työllisyysalueiden myötä meillä on nyt tähän mahdollisuus. Ratkaisevaa on, että työllisyysalueet tosiaan työskentelevät tehokkaasti ja kykenevät reagoimaan nopeasti alueellisiin haasteisiin. Suomi on suuri maa, jossa alueelliset erot ovat suuria: pääkaupunkiseudun työmarkkinat eivät ole samanlaiset kuin Lapissa, ja ruotsinkielisten rannikkokuntien haasteet poikkeavat sisämaan kuntien haasteista. Tavoitteena tulee olla, että tuki olisi lähempänä ihmistä, ja että kaikki alueet voisivat löytää omat ratkaisunsa työllisyyden vahvistamiseksi. Meidän on myös entistä paremmin kyettävä ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, joiden takia ihmiset juuttuvat pitkäaikaistyöttömyyteen.
Arvoisa puhemies,
hallitus on tehnyt paljon toimenpiteitä työllisyyden ja työmarkkinoiden parantamiseksi. Olemme toteuttaneet uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi, eri työpaikkojen välisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja työrauhan vahvistamiseksi. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajennettu, työtaistelujen sovittelujärjestelmä on uudistettu vientialan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty päätösprosessien sujuvoittamiseksi.
Näillä kaikilla toimenpiteillä on selkeä tavoite: sellaisten työmarkkinoiden luominen, jotka toimivat entistä paremmin sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta, ja joilla entistä useammat saavat mahdollisuuden tehdä töitä, kasvaa ja antaa panoksensa.
Arvoisa puhemies, RKP:n mielestä nuoriin panostaminen on erityisen tärkeää, koska nuoruusaika muokkaa ihmistä. Nuoren pääsemisessä työmarkkinoille ei ole kyse pelkästään työstä. Siinä on kyse itseluottamuksesta, yhteisöstä ja uskosta tulevaisuuteen. Työelämässä ihmiset solmivat kontakteja, löytävät paikkansa ja rakentavat tulevaisuuttaan.
Samalla monet nuoret kärsivät nykyään mielenterveysongelmista. Työhön ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus voi vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta. Siksi meidän on tarkasteltava työllisyyspolitiikkaa myös osana ennaltaehkäisevää työtä nuorten henkisen hyvinvoinnin puolesta.
Juuri käyttöön otettu nuorisoseteli on konkreettinen väline, jolla voidaan auttaa nuoria pääsemään töihin. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta lisää tarvitaan. RKP on valmis etenemään asiassa esimerkiksi siten, että kehitettäisiin nuorisovaraus, jolla kannustettaisiin yrityksiä palkkaamaan ja investoimaan. Meidän on myös kehitettävä oppisopimuskoulutusta, alennettava yritysten työllistämisen kynnyksiä ja tarkistettava verotusta.
Arvoisa puhemies,
RKP haluaa kannustaa elinkeinoelämää uskaltamaan investoida, uskaltamaan kehittää ja uskaltamaan jälleen uskoa Suomeen. Valtio ja kunnat tekevät osansa, mutta ilman vahvaa, rohkeaa ja tulevaisuuteen keskittyvää elinkeinoelämää mitkään poliittiset päätökset eivät riitä.
Kiitos.
