Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Arvoisa puhemies,
Suomi on vahvistanut puolustustaan järjestelmällisesti jo pitkään. Meillä on tärkeää osaamista ja vahva puolustustahto. Suomen puolustus on hyvässä kunnossa, ja meidän on syytä olla ylpeitä maamme asevelvollisuudesta. Yleinen asevelvollisuus on hyödyllinen puolustusratkaisu tämänhetkisessä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Me Ruotsalaisessa kansanpuolueessa tosin haluaisimme, että se olisi paitsi yleinen, myös tasa-arvoinen. Voimme kuitenkin todeta, että Suomi tuo mukaan Natoon hyvin varustetut puolustusvoimat.
Arvoisa puhemies,
tänään keskustelemme valtioneuvoston eduskunnalle antamasta selonteosta koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Käytännössä siinä on kyse siitä, että Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä niin sanottujen eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen, pysyvien laivasto-osastojen ja ilmapuolustuksen toiminnan avulla. Lähes kaikki jäsenmaat osallistuvat rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.
Suomen Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä huhti- ja toukokuussa sekä Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään 100 henkilöllä kesä- ja heinäkuussa. Tällaisiin tehtäviin osallistuminen edistää tietenkin Suomen nopeaa integroitumista Natoon. Ja syy siihen, että liityimme Natoon, oli nimenomaan juuri rauhan turvaaminen. Suomen ei ole tarkoitus tässä vaiheessa osallistua Naton maavoimajoukkoihin.
Osallistuminen Naton miinantorjuntaosastoon parantaa Itämeren alueen vakautta. Suomi osallistuu historiallisten merimiinojen raivaukseen, harjoittelee miinavaarallisella alueella liikkumista ja kehittää miinantorjuntataktiikkaa ja miinantorjuntadoktriinia. Tehtäviin osallistumisen yhteydessä harjoitellaan Naton toimintatapoja ja taktiikkaa sekä kehitetään joukkojen suorituskykyä ja yhteistoimintakykyä.
Suomen osallistuminen Naton Air Shielding- tehtäviin vahvistaa Suomen Ukrainalle antamaa tukea. Toinen tärkeä seuraus on se, että Suomi vahvistaa puolustuspoliittista yhteistyötään Ison-Britannian kanssa. Suomi toteuttaa lentokoulutus- ja harjoitustoimintaa, osallistuu harjoitteluun ilmatorjuntayksiköiden kanssa ja osoittaa Naton läsnäoloa alueella.
Arvoisa puhemies,
osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin ei ole kovin riskialtista, mutta ei täysin riskitöntäkään. Itämeren alueen uhkataso on matala. Osallistuminen Air Shielding -tehtävään sen sijaan toteutetaan lähempänä aktiivista sotatoimialuetta, ja provokaatiot ovat mahdollisia, vaikkakin hyvin epätodennäköisiä. Suomi luonnollisesti valmistautuu mahdollisiin vaikuttamispyrkimyksiin tehtäviin osallistumisen valmistelu- ja toteuttamisvaiheessa.
Siksi tänään käytävä keskustelu Suomen osallistumisesta on tärkeä. Olemme nimittäin tekemässä päätöstä osallistumisesta erityisen vaativassa tilanteessa, ja siksi valtioneuvosto kuulee eduskuntaa tässä asiassa. Vaikka Naton tehtäviin osallistuminen ei olekaan kovin riskialtista, suoraa uhkaa miinantorjuntaosastoa tai Air Shielding -tehtäviä suorittavia osastoja vastaan ei voida poissulkea. Turvallisuustilanne voi suoraan sanottuna vielä kiristyä.
Arvoisa puhemies,
vallitsevassa taloudellisesti ja geopoliittisesti haastavassa tilanteessa on syytä sisäisesti keskittyä sellaisiin asioihin, jotka yhdistävät kansaa. Natolla on Suomen kansan laaja tuki, ja sitä koskeva konsensus ylittää myös puoluerajat.
On tärkeää, että Suomi on aktiivinen ja rakentava toimija Natossa. Puolustusliiton uutena jäsenenä Suomen on näytettävä esimerkkiä. Siksi on ilahduttavaa, että Suomi kuuluu Naton kolmestakymmenestä jäsenmaasta niihin yhteentoista, jotka yltävät kahden prosentin tavoitteeseen, eli että käytämme vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestamme puolustusmenoihin. Tietenkin tavoitteena tulee olla se, että kaikki jäsenmaat saavuttaisivat tämän tavoitteen. Osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia. Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja.
Ennen Suomen liittymistä Natoon RKP totesi, että Suomella oli vahva puolustus, mutta että siitä puuttui eräs tärkeä osa. Puuttuva osa oli Nato-jäsenyys. Nyt olemme Naton täysjäseniä, mutta voimme silti todeta, että eräs tärkeä osa puuttuu edelleen – Ruotsin Nato-jäsenyys. Yhteistyö läntisen naapurimme Ruotsin kanssa on tärkein yksittäinen turvallisuuspoliittinen kysymys Suomelle. Jos Itämerelle tulisi laivaliikenteen saarto, Merenkurkun ylittävä kiinteä yhteys helpottaisi tiekuljetuksia Suomeen. Siksi on todella hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiinteää yhteyttä Vaasan ja Uumajan välille selvitetään.
Skandinavian pohjoisosan logistiikkayhteyksiä on parannettava, ja meille Nato on kokonainen vasta sitten kun läheisin kumppanimme Ruotsi on myös sen jäsen.
Kiitos.
