(Texten hittas här på svenska ) Koulun tehtävä on opettaa elämässä tarvittavia taitoja ja sivistystä. Sivistykseen liittyy kulttuurihistorian ja taiteen tunteminen. Eurooppalainen ja suomalainen kulttuurihistoria on vahvasti kytköksissä kristillisen kirkon… Lue lisää »
(Texten hittas här på svenska )
Koulun tehtävä on opettaa elämässä tarvittavia taitoja ja sivistystä.
Sivistykseen liittyy kulttuurihistorian ja taiteen tunteminen. Eurooppalainen ja suomalainen kulttuurihistoria on vahvasti kytköksissä kristillisen kirkon ajatteluun ja toimintaan. Tästä seuraa se, että esimerkiksi renessanssin maalaustaiteeseen on mahdotonta perehtyä irrallaan siihen liittyvästä uskonnollisesta symboliikasta. Barokkimusiikkiin taas ei pääse sisälle ymmärtämättä sen yhteyttä kirkkoon, eikä suomalaisen arkkitehtuurin historiaa voi tuntea, jos ohittaa kirkollisen rakentamisen perinteet.
Koulujen opetuksessa on tärkeää tehdä näkyväksi kulttuurihistoriamme kaikki ulottuvuudet ja se on mahdollista tehdä niin, että kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat voivat olla siitä osallisia. Näen, että Händelin konserttiin osallistumisessa kysymys on ennen kaikkea kulttuurihistorian opetuksesta ja tämän selväksi tekeminen mahdollistaa kaikkien osallistumisen opetukseen.
Mitä laajempi ymmärrys meillä on kulttuurihistoriastamme sen paremmat edellytykset meillä on selviytyä erilaisista tässä ajan hetkessä esiintyvistä haasteista. Jotta voisimme tietää minne olemme menossa, meidän tulee tietää mistä olemme tulleet. Kannustan kouluja jatkossakin tarjoamaan oppilailleen mahdollisimman laajan kattauksen kulttuurihistoriaamme; niin Händeliä, Botticelliä, Simbergiä kuin Engeliäkin, joiden kaikkien taide ammentaa kristillisestä perinteestä.
Huomionarvoista on, että monet suomalaiset nykytaiteilijatkin – vaikkapa Heikki Marila, Marita Liulia, Eija-Liisa Ahtila, Pirkko Saisio tai Kaija Saariaho, joitakin mainitakseni – ovat ammentaneet inspiraatiota taiteeseensa kristillisestä tematiikasta ja hengellisyydestä.
Erilaisten kulttuuristen vaikutteiden ja maailmankatsomusten mahdollisimman syvällistä ymmärtämistä voi pitää suomalaisen perusopetuksen keskeisenä tavoitteena. On eri asia vaatia tunnustamaan jotakin uskontoa tai maailmankatsomusta, kuin tarjota ikkuna erilaisiin kulttuurisiin ilmiöihin ja niihin liittyviin ajattelumalleihin.
