USAn presidentinvaalien tulos on selvä, monessa merkityksessä. Trump sai kongressin molemmat huoneet sekä luonnollisesti presidenttiyden. Hän sai myöskin äänten enemmistön, mikä on pienoinen yllätys. Mielipidemittausten virhe oli usean prosenttiyksikön luokkaa.… Lue lisää »
USAn presidentinvaalien tulos on selvä, monessa merkityksessä. Trump sai kongressin molemmat huoneet sekä luonnollisesti presidenttiyden.
Hän sai myöskin äänten enemmistön, mikä on pienoinen yllätys. Mielipidemittausten virhe oli usean prosenttiyksikön luokkaa.
Tilanteessa, jossa USAn taloudelle monella mittarilla menee poikkeuksellisen hyvin – kasvu on vahvaa, työttömyys pokkkeuksellisen matala – monet kuitenkin kokevat, että oma elämä ei ole uomissaan. Ovensuukyselyiden pohjalta talous oli Trumpin puolesta äänestäneiden keskeinen huoli.
Ovensuukyselyiden toinen keskeinen kysymys oli demokratia. Se on seurausta Trumpin toiminnasta aiemmalla kaudellaan ja erityisesti sen päätyttyä, tammikuun 6. päivänä 2021. Se huoli oli tässä kuitenkin äänestäjien silmissä pienempi.
Harris teki reilun 100 päivän kampanjan. On varsin selvä, että hän teki paremman tuloksen, kuin mihin Biden olisi pystynyt. Sopii myös kysyä miten olisi käynyt jos demokraateilla olisi ollut omat esivaalit, joissa valittu ehdokas olisi vääjäämättä joutunut ottamaan etäisyyttä BIdeniin. Nyt Harris ei tähän pystynyt mikä on ongelma tilanteessa, jossa tyytymättömyys on suurta.
Trumpilla on nyt värisuora. Mitä se tarkoittaa?
Euroopan ja Suomen näkökulmasta huolet ovat mielestäni pääasiassa nämä: turvallisuus ja talous.
Trump on todennut lopettavansa Ukrainan sodan 24 tunnissa. Se ei tule tapahtumaan. Mutta on selvä, että hänen valintansa nostaa monta huolta Ukrainan ja Euroopan turvallisuuden suhteen.
On kiistatonta, että Euroopan tulee tehdä enemmän, varustautua paremmin. Mutta tarvitsemme myös aktiivisen USAn, jolla on tässä vahva rooli.
Trump, joka nopeasti haluaa tehdä diilin Putinin kanssa, olisi ongelma. Toisaalta: Trump, joka ei halua hävitä – Ukrainassakaan – saattaa toimia Ukrainan osalta toisin kuin mitä tässä vaiheessa pelkäämme.
Selvä on kuitenkin se, että Kiovassa ollaan tällä hetkellä huolissaan. Kiova haluaa, ja sen tulee, itse päättää rauhansa ehdoista.
Selvää on myös se, että Brysselin, Berliinin ja Pariisin on ryhdistäydyttävä. Euroopan on ymmärrettävä, että sillä on itsellään ratkaisun avaimet käsissään, jos halua on.
Toinen huoli on talous. Trump on sanonut, että tariffi on maailman kaunein sana. Se on myös asia, joka, mikäli hän lähtee sille polulle, nostaa hintoja ja saa inflaation laukkaamaan. Eurooppa, maailma ja transatlanttisen yhteistyö ei täällä hetkellä kaipaa kauppasotaa.
Tarvitsemme tiiviimpiä transatlanttisia suhteita ja enemmän yhteistyötä.
Trumpin hallinto tulee painottamaan kahdenvälisiä suhteita. EU:ta ei pidetä relevanttina toimijana. Se tarkoittaa toisaalta, että EU:n on kyettävä toimimaan yhtenäisemmin, tehokkaammin – mutta myös, että esimerkiksi Suomen kannalta kahdenväliset suhteet ovat entistä tärkeämmät. Niiden eteen on tehtävä työtä.
Ja EU:lla ei ole varaa arroganssiin USA:n suhteen. Me tarvitsemme USA:ta enemmän, kuin mitä USA tarvitsee meitä. Komission on otettava korostetun pragmaattinen ote kahdenvälisissä suhteissa.
EU:n painoarvon lisäämiseksi tässä yhtälössä meidän on tehtävä työtä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Ja myös hyväksyttävä se tosiasia, että suurten kauppasopimusten aika lienee ohi. Meidän pitää sen sijaan paikallistaa ne sektorit, joilla voimme päästä sopimuksiin, ja edistää niitä.
Käytännön politiikka riippuu siitä tekevistä ihmisistä. Trumpin edellisen hallinnon ihmisistä kovin moni ei tule siirtymään tähän hallintoon. Kelly, Mattis, Pompeo, Bolton ovat kaikki polttaneet siltansa. Sen sijaan Rick Granellin kaltaisille löytynee sijaa seuraavasta hallinnosta. Lojaalius on keskeinen kriteeri.
Tässä tilanteessa ja nyt on tärkeää, että Suomi ja suomalaiset solmivat suhteita myös henkilökohtaisella tasolla. Suomi on varsin hyvissä kirjoissa myös Trumpin hallinnossa. Meidän panostukset turvallisuuteen on huomattu. Siltä pohjalta on hyvä rakentaa suhteita ja yhteistyötä.
Panokset ovat kovat. Maailma ei ole hyvässä asennossa. Euroopan on herättävä tähän todellisuuteen ja toimia yhtenäisesti ja pragmaattisesti. Tässä Pohjoismailla on ostettavissa johtajan rooli tilanteessa, jossa johtajuus muualla Euroopassa on kyseenalaista. Tehkäämme niin.
