10 toimenpidettä, jotta yhä useampi nuori saisi työpaikan

Jokaisen tulee voida luottaa siihen, että työnteko kannattaa ja että koulutus kantaa. Usko tulevaisuuteen vahvistuu, kun ihminen kokee voivansa vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja kokee, että omilla valinnoilla on merkitystä.

Työttömyys uhkaa heikentää nuorten tulevaisuudenuskoa. Siksi emme voi sivuuttaa korkeaa työttömyyttä nuorten keskuudessa. Kyse ei ole halun tai osaamisen puutteesta, vaan siitä, että työ- ja harjoittelupaikkoja yksinkertaisesti on vaikea löytää.

Jos siirtyminen työelämään ei onnistu ja nuori ajautuu jo varhaisessa vaiheessa sivuraiteelle, voivat seuraukset olla kohtalokkaat. Siksi RKP esittää joukon toimenpiteitä ratkaistakseen sen, minkä näemme suurimpana työllisyyshaasteenamme. On tärkeää saada vauhtia talouskasvuun ja kohdentaa toimia suoraan nuorille.

On keskeistä, että luomme lisää väyliä työelämään. Kyse on sekä yritysten palkkaamiskynnyksen madaltamisesta nuorten osalta että nuorten kannustamisesta työllistämään itse itsensä – esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Tämä vahvistaa nuorten asemaa työmarkkinoilla ja luo samalla pohjaa seuraavalle suomalaiselle sukupolvelle yrittäjiä ja yrityksiä.

Näiden toimien lisäksi tarvitaan myös muita ratkaisuja, jotta tavoitamme ne nuoret, jotka eivät ole vielä löytäneet paikkaansa työ- tai opiskeluelämässä. Heille tarvitaan ennen kaikkea enemmän ohjausta ja konkreettisia mahdollisuuksia päästä alkuun. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeisiin, joten myös kuntoutuksen saatavuutta on parannettava.

1. Nuorisovaraus yritysverotukseen

Helpottaaksemme alle 30-vuotiaiden palkkaamista haluamme ottaa yrityksille käyttöön nuorisovarauksen. Sen avulla yritykset voisivat kirjanpidossa tehdä erillisen palkkojen sivukuluja vastaavan varauksen, joka vähentäisi sen vuoden verotettavaa tulosta. Varausta voi käyttää samana vuonna tai kolmena seuraavana vuonna investointien rahoittamiseen. Vähennys muuttuu veronalaiseksi tuloksi, jos sitä ei käytetä määräajassa investointien rahoittamiseen.

2. Kannustetaan nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla starttiraha

Haluamme kannustaa useampia nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla alle 30-vuotiaiden starttirahan. Vuonna 2026 starttiraha on 37,21 euroa päivässä. Kaksinkertaistaminen turvaisi nuorille yrittäjille noin 1 480 euron kuukausitulon. Korotettu starttiraha on selkeä signaali ja konkreettinen kannustin, joka rohkaisee nuoria panostamaan ideoihinsa ja rakentamaan yritystoimintaa.

3. Madalletaan nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi luomalla erillinen yritysmalli 15–25-vuotiaille

Haluamme helpottaa nuorten yrittäjäksi ryhtymistä luomalla kevyemmän yritysmallin 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella. Malli vähentää byrokratiaa ja tekee yrittäjyydestä todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka haluavat työllistää itsensä.

4. Luovutaan ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksusta kesätyöpaikkojen lisäämiseksi

Moni nuori pääsee kiinni työelämään kesätyön kautta. Haluamme edistää kesä– ja kausityöntekijöiden työllistämistä poistamalla ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksun, kun yritys palkkaa korkeintaan 25-vuotiaan nuoren lyhytaikaiseen työsuhteeseen. Työnantaja säästäisi näin noin viidenneksen ensimmäisen kuukauden kustannuksista.

5. Vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä

Monilla aloilla nuorten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa, mikä voi viivästyttää valmistumista etenkin jos opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Harjoittelulla on usein keskeinen rooli työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luoda verokannustimen yrityksille, jotka rahoittavat kandidaatti- tai maisteritason opinnäytetöitä.

6. Kehitetään oppisopimuskoulutusta

Suomessa oppisopimus on yhä hallinnollisesti raskas ja yrityksille kallis. Haluamme keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa opiskelijoiden ohjausta sekä lisätä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta yhä useampi yritys tarjoaisi oppisopimuspaikkoja ja nuorille avautuisi sujuva väylä työelämään. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön paikallisen elinkeinoelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien välillä.

7. Kannustetaan osa-aikatyöhön palauttamalla työttömyysturvan suojaosa

Suojaosan poistaminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole lisännyt siirtymistä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Päinvastoin on merkkejä siitä, että osa nuorista jättää työn kokonaan vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät tukia. Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Siksi ehdotamme suojaosan palauttamista.

8. Negatiivinen tulovero ponnahduslautana työhön ja yrittäjyyteen

Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverotuksesta. Se tarkoittaa, että henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, maksetaan tukea verotuksen kautta monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan. Haluamme, että työnteko on aina kannattavaa ja että lisätulot näkyvät lompakossa, jos työskentelee enemmän.

Negatiivisen tuloverotuksen avulla nykyinen tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä monine eri tukimuotoineen ja -tasoineen korvattaisiin yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Malli poistaisi kannustinloukkuja, kannustaisi työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentäisi byrokratiaa. Lopputuloksena syntyisi ymmärrettävä järjestelmä, joka on käyttäjälle nykyistä selkeämpi.

9. Työllisyyspalvelujen hankinnan tulee perustua tuloksiin

Kun kunnat hankkivat työllisyyspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, painopisteen tulee olla työttömän työnhakijan tosiasiallisessa työllistymisessä. Ei riitä, että palveluntuottajat järjestävät tietyn tuntimäärän koulutusta työnhakijoille – keskeistä on, että toimenpiteet johtavat työhön. Esimerkiksi Lahdessa on käytössä tähän perustuva malli.

10. Vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää vahvistamalla kuntoutusta ja edistämällä paluuta työelämään

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy nuorten varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimusten mukaan todennäköisyys palata työelämään pienenee sitä mukaa, mitä pidempään sairauspoissaolo kestää. Siksi on tärkeää turvata ihmisten pääsy kuntoutuspalveluihin entistä varhaisemmassa vaiheessa sekä tehdä kuntoutukseen osallistumisesta velvoittavampaa silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Työelämään palaamisen helpottamiseksi työterveyshuollon kautta tapahtuvan työkokeilun käytön kynnystä on madallettava ja IPS-työhönvalmennuksen käyttöä on edistettävä hyvinvointialueilla. Samalla meidän on seurattava paremmin niiden nuorten työkykyä, joilla ei ole työpaikkaa tai opiskelupaikkaa. Tietopohja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta työelämään palaamisen edistämisessä on edelleen rajallista ja siksi asiaa tulisi selvittää, jotta voidaan varmistaa, että tarjottu kuntoutus tuottaa aidosti tuloksia.