Aloite 23 – Oikeus lisäeläkkeen kerryttämiseen 68 ikävuoden jälkeen?

22.05.2022 | Eläkkeet, Työympäristö

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että eläkettä voisi kartuttaa myös yleisen eläkeiän jälkeen.
• että jatketaan työtä eläkeläisten houkuttelevuuden parantamiseksi työmarkkinoilla.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteentekijä nostaa esiin aiheen, joka on erityisen ajankohtainen yhteiskunnassamme. Suomalaisten työurat ovat tällä hetkellä lyhempiä kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kun otetaan huomioon maassamme vallitseva työvoimapula, tulee ikäihmiset nähdä kokemuksensa ja osaamisensa kautta voimavarana. Työn tekemisen eläkkeellä pitäisi olla houkuttelevaa, jos kokee jaksavansa olla yhä mukana työelämässä. Väestörakenteemme on senkaltainen, että työikäisiä on yhä vähemmän, mikä tarkoittaa, että meidän on löydettävä ratkaisuja saadaksemme lisää ihmisiä töihin. Työhön kannustaminen eläkeiän saavuttamisen jälkeen vaikuttaa myönteisesti sekä kansantalouteen että henkilökohtaiseen talouteen. Se on myös hyvä tapa torjua yksinäisyyttä ja helpottaa tietyillä aloilla vallitsevaa työvoimapulaa.

Tällä hetkellä voi nostaa eläkettä, kun on saavuttanut yleisen eläkeiän ja työsuhde on päättynyt. Kullakin ikäluokalla on oma yleinen eläkeikänsä. Lisäksi on olemassa alakohtaisia ​​sääntöjä, jotka määrittelevät eläkkeelle jäämisen ajankohdan. Työskentelyä ei tarvitse välttämättä lopettaa eläkeiän saavuttamisen jälkeenkään. Jos on syntynyt ennen vuotta 1957, eläkettä voi kerryttää 68 vuoden ikään asti. Jos on syntynyt vuosina 1958-1964, lisäeläkettä voi kerryttää 69-vuotiaaksi asti. Vuoden 1964 jälkeen syntyneiden ansioeläkkeeseen oikeuttava ikä määräytyy myöhemmin. On siis mahdollista jatkaa työntekoa eläkeiän saavuttamisen jälkeen, mutta se ei enää kerrytä uutta eläkettä. Yhä suurempi osa eläkkeensaajista työskentelee eläkkeellä. Työ on yleensä epäsäännöllistä tai osa-aikaista.

Valtion vuoden 2022 tulo- ja menoarvioneuvottelujen yhteydessä hallitus päätti joukosta toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan akuuttiin työvoimapulaan ja lisäämään ikäihmisten tekemän palkkatyön houkuttelevuutta. Hallituksen aiemman työtulovähennyksen tason korottamisesta tehdyn päätöksen lisäksi suunnitelmissa on ottaa käyttöön yli 60-vuotiaille tarkoitettu ns. portaikkomallin mukainen korotettu vähennys. Lisäksi tarvitaan edelleen ratkaisuja, jotta myös työnantajat kokisivat eläkeläiset entistä houkuttelevampana työvoimaresurssina esimerkiksi koulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia tarjoavien tukimekanismien avulla. Eläkejärjestelmän tulee olla pitkällä aikavälillä kestävä ja varmistaa riittävä tulotaso. Samaan aikaan Suomen akuutti työvoimapula edellyttää, että edellytyksiä on parannettava, jotka halukkaat voivat jatkaa työelämässä tai yrittäjinä yleisen eläkeiän jälkeenkin.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi,

• että eläkettä voisi kartuttaa myös yleisen eläkeiän jälkeenkin.
• että jatketaan työtä eläkeläisten houkuttelevuuden parantamiseksi työmarkkinoilla.

Aloite

Tällä hetkellä on mahdollista kerryttää lisäeläkettä 68 vuoden ikään asti. Tähän uuteen eläkkeeseen on mahdollisuus 68-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta lukien. Tätä eläkettä tulee hakea joko itse tai valtuuttaa Keva hakemaan sitä automaattisesti.

Tämä kuulostaa siihen kaikin puolin hyvältä. Mutta yhteiskunnassamme on monilla aloilla tällä hetkellä suuri pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä koskee erityisesti terveydenhuoltoa ja muita fyysisesti raskaita töitä. Yhä useampi eläkeläinen kutsutaan takaisin töihin, vielä pitkään eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Sanotaan, että viisikymppinen on uusi kolmekymppinen ja että seitsemänkymppinen on uusi viisikymppinen.

Asiantuntijoiden mukaan monet ikäihmiset ovat paljon terveempiä, elävät pidempään ja haluaisivat mielellään tehdä eläkkeensaannin ohella hiukan töitä.

Nykyisen lainsäädäntömme mukaan lisäeläkettä voi kuitenkin kerryttää vain 68 ikävuoteen saakka.

Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon nimissä vaadimme siksi seuraavaa.