Aloite 33 – Ilmailualan olosuhteiden kehittäminen Suomessa

22.05.2022

Puoluekokouksen päätös

Aloite ei johda toimenpiteisiin.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteessa käsitellään pitkään jatkunutta kiistelyä Malmin lentokentän tulevaisuudesta. Ruotsalainen kansanpuolue on ajanut asiaa Helsingissä aktiivisesti jo pitkään. Enemmistö Helsingin kaupunginvaltuustossa on kuitenkin ollut asiasta eri mieltä ja se on jatkuvasti vaarantanut Malmin lentokentän toiminnan, mikä myös aloitteessa tuodaan esiin.

Asiaa voi tietysti tarkastella eri näkökulmista. Tavallaan kyseessä on Helsingin kaupungin kaavoituskysymys, jossa kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja se voi toimia siinä suhteessa demokraattisesti. Toisaalta sitä voidaan pitää myös kansallisena kysymyksenä, sillä Malmin lentokentällä on keskeinen asema Suomen historiassa ja ilmailutoiminnassa laajemminkin kuin vain Helsingin kaupungin sisällä. Eduskunnassa on käsitelty kansalaisaloitetta Malmin lentokentän tulevaisuudesta. Asia koettiin ongelmalliseksi, ja liikenne- ja viestintävaliokunta antoi siitä seuraavan lausunnon: ”Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa aloitteen ongelmallisuutta eikä pidä asianmukaisena, että lainsäätäjä puuttuu kunnallisen itsemääräämisoikeuden piirissä tehtyyn lainmukaiseen yksittäispäätökseen samalla toimien vastoin jo tehtyjä sopimuksia valtion ja Helsingin kaupungin välillä.”

On selvää, että asia jakaa voimakkaasti niin kansalaisia ​​kuin päättäjiä. Ruotsalainen kansanpuolue on toiminut rakentavasti ja asiallisesti pyrkiessään tilanteeseen, jossa ilmailutoiminta kentällä voi jatkua. Aloitteessa nostetaan esiin kansanedustaja Eva Biaudet’n lakialoite 22/2021 LM, jossa Sipoonkorven kansallispuistoa laajennettaisiin Malmin lentokentän alueelle ja mahdollistettaisiin lentotoiminnan jatkaminen siellä. Lakialoitteen on allekirjoittanut 56 kansanedustajaa.

Kuten aloitteessa todetaan, RKP on toiminut määrätietoisesti sen varmistamiseksi, että Malmin lentokentän toiminta voi jatkua, ja tämä työ jatkuu luonnollisesti siihen asti, että asia on saatettu loppuun.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

Yllä oleva selostus katsotaan vastaukseksi aloitteeseen.

Aloite

Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen historiallinen kokonaisuus, joka rakennettiin 1930-luvulla ja vihittiin hienoin seremonioin käyttöön vuonna 1938. Vaikka kaupallinen lentoliikenne siirtyi Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 1952, Malmin lentokenttä on ollut tärkeä osa ilmailualaa Suomessa, ja merkittävä osa suomalaisista lentäjistä on saanut koulutuksensa Malmin lentoasemalla.

Lentokentän olemassaoloa ovat jo pitkään uhanneet erilaiset intressit, muun muassa lyhytnäköiset keinottelijat, jotka ovat olleet kiinnostuneita hankkimaan rahaa veronmaksajien kustannuksella maankäytön ja asuntorakentamisen kautta. Näiden toimijoiden ympäristötietoisuus on ollut erittäin heikkoa, sillä ympäristönäkökohtia ei ole otettu ylipäätään huomioon rakennettaessa asuntoja alueelle, jonka maa-aines koostuu pääasiassa pehmeästä savesta ja sisältää erilaisia ​​ympäristölle haitallisia aineita.

Alue on myös luontoarvoiltaan ainutlaatuista; siellä on erilaisia ​​perhosia, hyönteisiä ja lepakoita. Siellä olevat suuret niityt ovat nykyään hyvin harvinaisia, ja ne tulisi säilyttää vapaana vyöhykkeenä alueen hyönteisille ja eläimille. Tämä on asia, jota tulee korostaa myös pääkaupunkiseudulla.

Lisäksi esiin on noussut skandaaleja, esimerkiksi Helsingin kaupungin entinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei jäävännyt itseään aluetta koskevien kaupunkisuunnittelukysymysten käsittelystä, vaikka hänellä ja hänen perheellään oli suuria henkilökohtaisia ​​taloudellisia etuja alueella ja Pajusella oli johtava asema yrityksessä. Vuonna 2006 korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin Malmin alueen asemakaavan, koska kävi ilmi, että Jussi Pajunen oli ollut esteellinen (Lähde: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.11.2006, numero 2945).

Toinen ongelma on Helsingin kaupungin nimettömät virkamiehet. Ulkopuolisilla ei ole mitään näkymää heidän toimintaansa, eikä kukaan voi valvoa, millaisia taloudellisia etuja heillä mahdollisesti on alueella ja mikä on ollut heidän roolinsa alueen tuhossa. Vaikka virkamiehet eivät päätä suoraan, heillä on suuri vaikutus päätöksentekoon, ja siksi myös heihin tulisi kohdistaa nykyaikaisen hallinnon edellyttämää valvontaa.

Helsinkiläiset tukevat vahvasti Malmin lentokentän säilyttämistä. Kantar Publicin 28.1.-2.2.2022 tekemässä tuoreessa mielipidemittauksessa 53 prosenttia helsinkiläisistä haluaa lentotoiminnan jatkuvan Malmin lentokentällä. 58 prosenttia tukee lentotoimintaa, jos asuminen voidaan järjestää muulla tavoin. Vain 23 prosenttia kannattaa asuntorakentamista ja 19 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Suomen suurimman kuntalaisaloitteen allekirjoitti 31 302 henkilöä ja se jätettiin Helsingin kaupungille elokuussa 2021. Aloitteen allekirjoittajat halusivat Helsingin kaupungin järjestävän neuvoa-antavan kansanäänestyksen Malmin lentokentän tulevaisuudesta: onko se jatkossakin lentokäytössä vai ei. Huolimatta asukkaiden osoittamasta suuresta kiinnostuksesta ja siitä, että asia on niin merkittävä, että jopa Eva Biaudet ja perussuomalaiset löysivät siitä yhteisen kannan, kaupunginvaltuusto päätti olla järjestämättä asiassa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. On huolestuttavaa, että jopa yksi RKP:n jäsen päätti viitata kintaalla ihmisten halulle ilmaista mielipiteensä. Demokratian halveksuminen ja ylimielisyys ovat vallalla Helsingin kaupunginhallituksessa ja kaupungin hallinnossa, mikä on pitkällä aikavälillä riski Suomen demokratialle.

Kotimaan lentoliikenteen sähköistäminen etenee voimakkaasti Ruotsissa ja Norjassa. Samanlaista kehitystä olisi todennäköisesti ollut nähtävissä myös Suomessa, ellei Malmin lentoaseman toimintaa olisi ajettu alas. Lentäjien tarve ei vähene myöskään nykypäivän keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Kysymys Malmin lentokentän tulevaisuudesta on kansallisesti kiinnostava ja paljon tärkeämpi kuin 25 000 ihmiselle rakennettavat asunnot kaupungissa, jossa asuu 650 000 ihmistä. Pääkaupunkiseudulla asuu yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä.