Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- maahanmuuttajanaisiin kohdistuvat asenteet ja syrjintä työpaikoilla tunnistetaan ja otetaan vakavasti
- maahanmuuttajanaisten syrjintää torjutaan esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin avulla
- edistetään kielikoulutusta ja perhe-elämään yhdistettävää kotoutumiskoulutusta
- maahanmuuttajille tarjotaan joustavia mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja tehokkaaseen kieltenoppimiseen
- tarjolla on kattava varhaiskasvatusverkosto myös iltaisin ja yöaikaan
- edistetään mahdollisuuksia huomioida ulkomailla suoritettuja opintoja.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa ja meidän on pystyttävä paremmin kotouttamaan tänne saapuvat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajien työttömyys on muita väestöä korkeampi, ja eritoten maahanmuuttajanaisten työttömyys on selvästi muita korkeampi. Monet naiset jäävät prosessin ulkopuolelle, koska he ovat kotona lasten kanssa eivätkä ole töissä tai etsi työtä. Siksi on tärkeää panostaa kieli- ja kotoutumiskoulutukseen, joka voidaan yhdistää perheeseen niin, että maahanmuuttajataustaiset naiset pääsevät työmarkkinoille tai heillä on mahdollisuus opiskella. Aiemman osaamisen kartoitus tulee tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maahanmuuttajanaiset tulee nähdä heterogeenisena ryhmänä ja siksi monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet on huomioitava jo kotouttamistyössä.
Kotoutumista edistävä työ ei ole vain viranomaisten vastuulla. Kyse on laajasta yhteistyöstä paikallisyhteisön eri toimijoiden välillä. Onnistuneen kotoutumisen kannalta ratkaisevaa on, että yksilö tuntee olevansa mukana yhteiskunnassa oppimalla maan kielen, hankkimalla työtä, ystäviä ja harrastuksia. Ruotsalainen kansanpuolue vastustaa rasismia ja syrjintää sen kaikissa muodoissaan.
Aloitteessa viitataan uuteen kotoutumisen edistämistä koskevaan lakiin, jonka tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien osallistumista, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä tasa-arvoa ja vahvistaa hyviä suhteita eri väestöryhmien välillä. Lisäksi 1.7.2023 voimaan astuu lakimuutos julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, jossa tavoitteena on auttaa työtöntä työnhakijaa pääsemään työmarkkinoille ja auttaa työnantajaa palkkatuen avulla löytämään sopiva työntekijä.
Puoluekokouksessa 2018 keskusteltiin kotiäitien kotoutumisesta. Tällöin päätettiin, että kuntien tulee etsivän toiminnan kautta panostaa lasten kanssa kotona olevien maahanmuuttajanaisten tavoittamiseen.
Puoluekokouksessa päätettiin myös, että kunnat kiinnittävät yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa huomiota lapsiaan kotona hoitaviin maahanmuuttajaäiteihin ja laativat heille kotoutumissuunnitelmia.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- maahanmuuttajanaisiin kohdistuvat asenteet ja syrjintä työpaikoilla tunnistetaan ja otetaan vakavasti
- maahanmuuttajanaisten syrjintää torjutaan esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin avulla
- edistetään kielikoulutusta ja perhe-elämään yhdistettävää kotoutumiskoulutusta
- maahanmuuttajille tarjotaan joustavia mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja tehokkaaseen kieltenoppimiseen
- tarjolla on kattava päivähoitoverkosto myös iltaisin ja yöaikaan
- edistetään mahdollisuuksia huomioida ulkomailla suoritettuja opintoja.
Aloite
Suomen malli yksilön taloudellisesta turvasta lähtee siitä, että sekä naiset että miehet tekevät ansiotyötä, vaikka naisilla ja miehillä on siihen erilaiset edellytykset. Perheissä, joissa on pieniä lapsia, naisten työtilanne yleensä heikentyy, mikä vaikuttaa erityisesti maahanmuuttajanaisiin. 25–39-vuotiaiden naisten työllisyysaste on selvästi alhaisempi kuin saman ikäisten miesten. Saman ikäisistä maahanmuuttajanaisista vain 50 prosenttia on töissä. Työttömyys koskettaa maahanmuuttajanaisia huomattavasti enemmän kuin miehiä.
Monet ulkomaalaistaustaiset naiset muuttavat aviomiehensä perässä Suomeen näiden saadessa täältä töitä. Tällöin nainen katkaisee oman uransa ja tulee miehestään taloudellisesti riippuvaiseksi samalla kun heidän vastuunsa lapsista kasvaa suuremmaksi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Pääasiassa työmarkkinoille työllistymiseen tähtäävää kotouttamistyötä ei pidä keskeyttää, vaikka nainen päättäisi jäädä hetkeksi kotiin lasten kanssa.
Suomeen muuttavat ulkomaalaistaustaiset naiset ovat heterogeeninen ryhmä. Naisilla on erilainen tausta, koulutus, kulttuuri ja kielitaidot. Siitä huolimatta naiset päätyvät usein matalapalkkaisiin töihin, missä osaamis- ja koulutusvaatimukset ovat alhaiset ja työttömyysriski korkea. Heillä ei ole juuri mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa ja -oloihinsa mm. hoito- ja ravintola-alalla. Työt vaativat usein iltatyötä, mikä tarkoittaa että lastenhoitoa on yleensä vaikea järjestää. Jotta nämä naiset ylipäätään onnistuisivat ottamaan työtä vastaan, tarjolla tulisi olla turvallista lastenhoitoa myös iltaisin ja yöaikaan. Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, eikä työtuntien määrä tai tilapäinen työttömyys saa rajoittaa sitä.
Maahanmuuttajanaisten usein kohtaama rakenteellinen syrjintä ja suomalaisilla työpaikoilla vallitseva asenneilmasto on suuri ongelma riippumatta siitä, onko naisilla lapsia vai ei. Syrjintä voi johtua sekä tiedostamattomista että tietoisista ennakkoluuloista. Työnantajat eivät hyödynnä maahanmuuttajanaisten tietoja ja kokemuksia, vaan heillä on taipumus syrjiä heitä jo rekrytointivaiheessa. Usein naisille tarjotaan vain pätkätöitä ilman mahdollisuutta vakituiseen työsuhteeseen. Maahanmuuttajanaisten aseman parantamiseksi suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan lisää työnantajia, jotka näyttävät esimerkkiä. Näitä ovat esimerkiksi työnantajat, jotka tarjoavat maahanmuuttajanaisille harjoittelupaikkoja, joissa on tarpeeksi aikaa työssä oppimiseen ja jotka johtavat työllistymiseen.
Työnantajien tulee käyttää anonyymiä rekrytointia ja nähdä ulkomailla suoritettujen opintojen ja hankittujen kokemusten synnyttämä potentiaali. Nykyään monet maahanmuuttajat joutuvat aloittamaan tyhjästä, koska he eivät ole opiskelleet tai työskennelleet aiemmin Suomessa. Anonyymi rekrytointi on näissä tilanteissa tuottanut hyviä tuloksia. Maahanmuuttajien työllistymistä ovat tukeneet myös koulutus ja työskentely työnantajien palkkatuella. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että erityisesti maahanmuuttajanaiset hyötyvät palkkatuista. Ainoastaan kotoutumiskoulutukseen osallistuneiden on ollut vaikeampi löytää työtä. Maahanmuuttajien ruotsin- ja suomenkielistä kieltenopetusta tulisi tehostaa kotoutumiskoulutuksessa ja työpaikoilla. Maahanmuuttajanaiset hyötyvät räätälöidymmästä kielenopetuksesta, jossa otetaan huomioon kielitaito jokapäiväisessä elämässä ja keskitytään vähemmän kielioppiin. Kielitaito ei vaikuta vain vanhempaan, vaan myös lasten koulumenestykseen ja pitkällä tähtäimellä koko perheen kykyyn selvitä suomalaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa. On tärkeää, että vasta maahan muuttaneiden äitien lapset pääsevät mahdollisimman nopeasti mukaan varhaiskasvatukseen tai peruskouluun, jotta naisella on mahdollisuus opiskella, etsiä ja tehdä töitä ja tarjota siten lapsille parempi tulevaisuus. Lapset oppivat suomea tai ruotsia varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
Aloitteen päätösehdotus
Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:
- asenteet maahanmuuttajanaisia kohtaan ja heidän syrjintänsä työpaikoilla tunnistetaan ja otetaan vakavasti.
- anonyymi rekrytointi ja mahdollisuus lukea hyväksi ulkomailla suoritettuja opintoja yleistyvät.
- päivähoitoverkosto on kattava myös iltaisin ja yöaikaan.
- kotouttamistyö jatkuu, vaikka maahanmuuttajat jäävätkin hetkeksi kotiin lasten kanssa.
- uuden kotoutumista edistävän lain toimeenpanon yhteydessä laaditaan aktiivisesti kuntakohtaisia ohjelmia, jotka tarjoavat laajan kirjon yksilöllisiä kotoutumispolkuja. Erityishuomiota kiinnitetään mahdollisuuksiin, joissa yhdistyy koulutus ja työllisyys, mikä mahdollistaa nopeamman pääsyn työmarkkinoille, tehokkaamman kohdennetun kielenoppimisen ja maahanmuuttajanaisille enemmän palkkatuettuja työpaikkoja.
- maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus tehdä työtä työvoimaviranomaisen myöntämällä palkkatuella.
Aloitteentekijä
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri
