Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- asepalveluksesta tiedotetaan paremmin
- ase- ja siviilipalvelus voidaan laskea paremmin hyväksi opinnoissa
- syrjinnän ja sopimattoman käytöksen ehkäiseminen asevoimissa jatkuu
- Suomessa otetaan käyttöön tasa-arvoinen yleinen asevelvollisuus
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Puolustuspolitiikkamme tulee perustua uskottavaan kansalliseen puolustukseen. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen kulmakivi, ja koulutuksen laatu on varmistettava ja riittävä aineellinen suorituskyky taattava. Meidän on luotava, kehitettävä ja ylläpidettävä nykyaikaista puolustusta, joka pystyy vastaamaan ajankohtaisiin tarpeisiin ja uhkiin.
Nykyistä puolustustamme, joka perustuu (miesten) yleiseen asevelvollisuuteen, pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista. RKP:lle on tärkeää, että kun puhumme puolustuksesta ja asevelvollisuudesta, lähtökohtana on tukea yleistä asevelvollisuutta ja samalla korostaa sitä miten tärkeää on, että puolustuksemme on vahva, vakaa ja valmis eri tilanteisiin. Kun puhumme asevelvollisuuden uudistuksesta, meidän on tehtävä selväksi, että Suomella on oltava vahva yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustus. Uudistukset eivät saa johtaa ammattiarmeijaan tai vapaaehtoisuuden lisääntymiseen asevelvollisuuden puitteissa. Tiedämme, että nykyisen järjestelmän puitteissa ei ole mahdollista muuttaa asevelvollisuutta kaikille pakolliseksi. Meidän on kuitenkin voitava keskustella ennakkoluulottomasti siitä, miten järjestelmämme vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon ja mitkä uudistukset voisivat olla ajankohtaisia.
Aloite merkitsisi sitä, että kutsunnoissa palvelukseen valittaisiin soveltuvimmat henkilöt, mikä edellyttäisi, että puolustusvoimilla olisi kutsuntojen aikana hakijoista riittävästi tietoa. Tämä on ongelmallista, koska kutsuntojen yhteydessä tuskin on kylliksi aikaa tällaisen arvioinnin tekemiseen. Tämän päivän varusmieskoulutukseen (Koulutus 2020) kuuluu 6 viikon perusjakso, jossa testataan alokkaiden fyysistä ja henkistä soveltuvuutta, jotta sen perusteella voidaan valita eri tehtäviin parhaiten soveltuvat henkilöt.
Aloitteessa tuodaan esiin myös siviilipalvelusrekisterin tarve, mutta voimassa olevan lainsäädännön mukaan sellainen on jo olemassa. Siviilipalveluslain 87 §:n mukaan ylläpidetään siviilipalvelusrekisteriä, joka sisältää muun muassa tiedon siviilipalvelusmiehen sijoittamisesta poikkeusoloissa. Rekisterin tietoja säilytetään siihen asti, että siviilipalvelusmiehet täyttävät 60 vuotta, jolloin tiedot siirretään Kansallisarkistoon.
Tämän lisäksi siviilipalveluslaissa on asevelvollisuuslain tapaan luku ylimääräisestä palveluksesta ja palveluksesta liikekanallepanon aikaan, jonka pykälissä on määritelty se, miten siviilipalvelusmies voidaan kutsua palvelukseen myös kriisitilanteissa ja erityisesti liikekanallepanon aikana.
Siviilipalvelusjärjestelmä tulee kytkeä selvemmin valtioneuvoston kokonaisturvallisuuden periaatepäätöksen toimintamalliin ja yhteiskunnan valmiuteen.
Aloitteessa tuodaan myös esiin asepalvelukseen liittyvä tieto. Tieto asepalveluksesta on parantunut paljon viime vuosina, mutta paljon on vielä kehitettävää. Myös varusmies- ja siviilipalveluksen hyväksi lukeminen myöhemmissä opinnoissa on nostettu useasti esiin ja jonkin verran asialle on tehty, vaikka kehitettävää on yhä paljon. Tällä hetkellä esimerkiksi joissakin yliopistoissa voi saada reserviupseerikoulutuksesta ja aliupseerikoulutuksesta opintopisteitä.
RKP päätti puoluekokouksessaan 2019, että asevelvollisuuden tasa-arvoistamiseksi tulisi kehittää malli. Tätä työtä tulee tehostaa.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- asepalveluksesta tiedotetaan paremmin
- ase- ja siviilipalvelus voidaan laskea paremmin hyväksi opinnoissa
- syrjinnän ja sopimattoman käytöksen ehkäiseminen asevoimissa jatkuu
Aloite
Kansainvälisissä yhteyksissä Suomi tunnetaan tasa-arvosta ja panostuksistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, eritoten juuri naisten rooliin. Samaan aikaan meillä on pohjimmiltaan epätasa-arvoinen asevelvollisuuslaki, joka kattaa vain puolet väestöstä. Vuonna 2000 hyväksytyssä YK:n päätöslauselmassa 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta todetaan, että kriisinhallintatehtäviin tarvitaan enemmän naisia. Turvallisuusneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma sisällytetään kaikkeen rauhanturvaamiseen. Jotta kriisinhallintatehtäviin ja rauhanturvaoperaatioihin saadaan lisää naisia, tarvitaan enemmän asepalveluksen suorittaneita naisia.
Keskustelu Suomen puolustuksesta ja siitä, miten asepalvelusta ja asevelvollisuutta tulisi kehittää tasa-arvoisempaan suuntaan, on jo käynnistynyt; siinä on kyseenalaistettu, miten oikeudenmukainen nykyjärjestelmä on ja miten kauan on laillista, että meillä on laki, jossa jotakin on suoritettava sukupuolen takia. Naisten vapaaehtoista asevelvollisuutta koskevan lainuudistuksen voimaantulosta on kulunut 26 vuotta: vuosittain vain noin 900 naista suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Vuosi 2022 oli kuitenkin ennätysvuosi: vapaaehtoisen asepalveluksen suoritti 1040 naista. Norjassa asevelvollisuuslaki muuttui sukupuolineutraaliksi vuonna 2015, mikä on toistaiseksi toiminut todella hyvin. Myös Ruotsissa on sukupuolineutraali asevelvollisuus, ja noin neljännes Ruotsin asevelvollisista on naisia. On kuitenkin muistettava, että Norjassa ja Ruotsissa asepalveluksen suorittajia on paljon vähemmän kuin Suomessa.
Puolustustiedon suunnittelulautakunnan viimeisimmän mielipidetutkimuksen (joulukuu 2022) mukaan puolustusinto on Suomessa ennätyskorkealla tasolla sekä miesten että naisten keskuudessa. Puolustustiedon suunnittelulautakunta tiedusteli myös suhtautumista naisten ja miesten kansalaispalvelukseen, joka voidaan suorittaa joko siviili- tai asepalveluksena. Myönteinen asenne on nyt aiempaa korkeammalla tasolla ja yli puolet, 59 prosenttia, suhtautuu kansalaispalveluun myönteisesti. Miehistä 60 prosenttia ja naisista 58 prosenttia suhtautui siihen myönteisesti.
Yleiset kutsunnat ja molemmille sukupuolille suunnattu yleinen asevelvollisuus myös Suomessa varmistaisivat sen, että asepalveluksen suorittaa riittävän moni, ottaen huomioon syntyvyyden lasku, vahva ja uskottava maanpuolustus sekä sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen. Yleiset kutsunnat koskisivat koko ikäluokkaa, mutta puolustusvoimat valitsisi fyysisesti ja henkisesti sopivimmat ja motivoituneimmat yksilöt asepalvelukseen asevoimien tarpeelliseksi katsomassa määrin. Kansalaispalvelusmallin mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että ne, joita ei valita suorittamaan asepalvelusta, suorittavat siviilipalveluksen. Myös nykyinen virkamieskunta uudistettaisiin asevelvollisuuslain uudistuksen yhteydessä. Siviilipalvelus, sellaisena kuin me sen tänä päivänä tunnemme, uudistettaisiin asevelvollisuuslain uudistuksen yhteydessä. Siviilipalvelus keskittyisi kriisivalmiuden edellyttämiin pätevyyksiin ja sen kesto voisi vaihdella. Asevelvollisuusrekisterin tapaan tulisi olla viranomaisen laatima rekisteri siviilipalveluksen suorittaneista ja heidän tarkemmasta osaamisestaan kansallisen kriisivalmiuden lisäämiseksi.
Ennen kuin asevelvollisuusuudistus on toteutettu, meidän on vielä panostettava naisten saamiseksi asevoimiin. Vaikka tilanne on parantunut, tiedon saatavuudessa ja asenteissa on edelleen ongelmia. Asenteet eivät muutu, ellei puolustusvoimiin saada enemmän naisia ja ihmisiä eri taustoista. Varusmiespalveluksesta kiinnostuneille nuorille naisille suunnatun tiedon tulee olla helposti saatavilla ja motivoivaa. Asepalveluksesta tulee tehdä houkuttelevampi mm. markkinoinnin, tiedotustilaisuuksien ja yliopistojen ja korkeakoulujen opintosuoritusten hyvityksen kautta.
Aloitteen päätösehdotus
Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet ja nuorisojärjestö RPK-nuoret vaativat, että RKP toimii sen hyväksi, että:
- Suomi toteuttaa asevelvollisuuden uudistuksen ja ottaa käyttöön yleisen asevelvollisuuden, joka koskee molempia sukupuolia ja jossa puolustusvoimat valitsevat ne, jotka suorittavat asevelvollisuuden.
- siviilipalvelusta uudistetaan kriisivalmiuteen keskittyen ja perustetaan rekisteri siviilipalveluksen suorittaneista
- tietoa asepalveluksesta tuodaan enemmän saataville
- ase- ja siviilipalvelus voidaan hyvittää opinnoissa
- asenneongelmia ja häirintää asevoimissa torjutaan
Aloitteentekijä
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri
