Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- mahdollisuus tehdä aloitteita puoluevaltuustolle tehdään näkyväksi
- puolueen verkkosivuille perustetaan verkkolomake aloitteiden jättämistä varten.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Puolueen sääntöjen mukaan jo nyt on mahdollista jättää aloitteita puoluevaltuustolle. Pykälässä 10 todetaan seuraavasti:
”Puolueen jäsenyhdistyksillä ja niiden jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita puoluevaltuustolle.”
Pykälässä ei aseteta vaatimuksia käsittelyajalle eikä allekirjoitusten vähimmäismäärälle. Säännöissä on kuitenkin selkeästi tuotu esiin, että puoluehallitus valmistelee asiat puoluevaltuustolle.
Säännöt eivät yleensä ole se asiakirja, johon kaikki jäsenet tutustuvat säännöllisin väliajoin, joten ehkä siksi tätä mahdollisuutta tehdä aloitteita ei ole huomioitu laajasti. Puoluetoimisto voisi siksi tuoda säännöllisin väliajoin tätäkin vaihtoehtoa esille esimerkiksi jäsenille tarkoitetuissa uutiskirjeissä.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- mahdollisuus tehdä aloitteita puoluevaltuustolle tehdään näkyväksi
- puolueen verkkosivuille perustetaan verkkolomake aloitteiden jättämistä varten.
Aloite
Puoluekokous on pääasiallinen foorumi, jossa jäsenistö voi vaikuttaa puolueen politiikkaan. Vaikuttaa voi myös paikallisosastojen tai puolueeseen kuuluvien liittojen kautta. Voidaan sanoa, että puoluekokous on monille puolueaktiiveille kohokohta, missä omille aloitteille toivotaan kannatusta, jotta niistä tulisi myöhemmin osa puolueen politiikkaa. Puoluekokouksen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta se järjestetään vain kerran vuodessa, mikä rajoittaa jäsenten mahdollisuuksia nostaa esiin ajankohtaisempia kysymyksiä. Siksi Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa RKP:n ottavan käyttöön puoluealoitteen kansalaisaloitteen mukaisesti.
Kansalaisaloitteet ovat kansalaisten tapa vaikuttaa lainsäädäntöön. Äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä aloitteita uudeksi laiksi, lain muuttamiseksi tai kumoamiseksi. Kun aloitetta tukee kuuden kuukauden kuluessa vähintään 50 000 ihmistä, se otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Yksi esimerkki hyväksytystä kansalaisaloitteesta on sukupuolineutraali avioliittolaki.
Jos puolueen jäsenenä haluaa vaikuttaa puolueen politiikkaan ja toimintaan, puoluekokous on siihen oiva foorumi. Tällöin jäsen lähettää puolueelle aloitteen ja odottaa itse puoluekokousta ja aloitteen käsittelyä, mikä jälkeen aloitteen täytäntöönpanon ajankohta ja tapa vaihtelee. Tämä on toimiva järjestelmä, mutta voi samalla tuntua aika jähmeältä ja hitaalta – tarvitsemme jäsenille myös muita vaikutuskanavia.
Kaikkien RKP:n jäsenten tulee pystyä tekemään tai tukemaan jonkun toisen tekemää puoluealoitetta. Tietyn määrän jäseniä on tuettava aloitetta kuuden kuukauden kuluessa, jotta se otetaan käsittelyyn. Jos aloite saa riittävästi kannatusta, puoluehallitus tai muu puolueen toimielin voisi päättää, millä tasolla puolueessa asiaa käsitellään (esim. piirissä, valiokunnassa, puoluevaltuustossa, puoluehallituksessa, puoluekokouksessa tai puoluetoimistossa). Aloitetta käsittelevä ryhmä kirjoittaisi vastauksen jätettyyn aloitteeseen ja ehdottaisi mahdollisia jatkotoimia.
Puoluealoite olisi myös tapa alentaa vaikuttamisen kynnystä puolueessa, mikä voisi hyödyttää erityisesti niitä jäseniä, jotka eivät eri syistä voi osallistua puoluekokoukseen. Samalla puoluealoite olisi jäsenille uusi tapa osallistua RKP:n toimintaan puolueen edustusrakenteita vaarantamatta. Tarvitsemme kanavan puolueen harjoittaman politiikan sujuvalle kehittämiselle samalla kuin puoluealoitteen kaltainen rakenne voisi tehdä RKP:stä edelläkävijän puoluepoliittisen osallisuuden lisäämisessä aivan uudella tavalla.
Aloitteen päätösehdotus
RKP-nuoret haluaa Ruotsalaisen kansanpuolueen edistävän sitä, että
- RKP ottaa käyttöön puoluealoitejärjestelmän, jonka kautta puolueen jäsenet voivat vaikuttaa puolueen politiikkaan myös puoluekokouksen ulkopuolella.
Aloitteentekijä
Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja
Malin Lindholm, RKP-nuorten pääsihteeri
