Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- muistisairaiden toimintakyvyn ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeen arviointi tehdään monialaisesti niin, että muistisairaiden ja omaisten todellinen tilanne otetaan huomioon.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Muistisairaudet kuuluvat kansantauteihimme, jotka jatkuvasti lisääntyvät, ja siksi myös yhteiskunnan tulisi kehittää erilaisia hoito- ja osallistumismalleja muistisairaille. RKP haluaa ihmisten saavan heidän tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Erilaiset asumisvaihtoehdot ja lähiympäristöt ovat turvallisen ja aktiivisen ikääntymisen kannalta keskeisiä.
Hoito- ja hoivapalvelujen kasvava tarve sekä muisti- ja käyttäytymishäiriöiden lisääntyminen ovat yleisiä ihmisten ikääntyessä ja johtavat ajan myötä lähes aina ympärivuorokautiseen hoitoon. Toimiva palvelujärjestelmä, joka takaa palvelut koko hoitoprosessin ajan, minimoi epävarmuutta ja huolta sairaan ja hänen omaistensa tulevaisuudesta sekä säästää kustannuksia.
On tärkeää, että muistihäiriöiden varhaista diagnosointia tehostetaan. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan arviointimenetelmien tulee olla luotettavia ja niissä tulee ottaa huomioon muistisairaan todellinen tilanne. Vanhustenhuollon resurssien tulla olla riittävät ja monipuoliset ja hoitoa on voitava saada molemmilla kansalliskielillä. Muistisairaiden hoidossa on erityisen tärkeää, että ikäihmisille tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisuus turvalliseen ympäristöön eikä heitä siirrellä paikasta toiseen hoitojakson aikana.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- muistisairaiden toimintakyvyn ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeen arviointi tehdään monipuolisesti niin, että muistisairaiden todellinen tilanne otetaan huomioon.
Aloite
Muistisairaudet ovat yksi maassamme lisääntyvistä kansansairauksista. Muistisairaus vaikeuttaa sairaan elämää, aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle ja merkitsee usein suurta taakkaa sairaan omaisille.
Ikäihmisille tarkoitettuja asumisyksiköitä on liian vähän, mikä tarkoittaa, että muistisairaille pyritään tarjoamaan mahdollisimman pitkään kotihoitoa, vaikka he eivät tule toimeen edes siinä tapauksessa, että kotihoito tulee kotiin useita kertoja päivässä. Hoitajapulaa tulee helpottaa ja ikäihmisille tulee olla tarjolla enemmän kodinomaista laitosasumista.
Ympärivuorokautisen hoidon tarvetta voidaan arvioida eri tavoin. Joissakin kunnissa on toimiva järjestelmä, kun taas toisissa ikäihmisille tehdään vain muistitestejä.
Ympärivuorokautisen hoidon tarpeita kartoittavat testit tehdään muistisairaalle tehtävillä kysymyksillä. Näiden ihmisten aktiivisuus, mieliala ja kyvyt vaihtelevat paljon, ja heillä on niin hyviä kuin huonoja hetkiä.
Jos kysymyksiä tehdään hyvällä hetkellä, lopputuloksena henkilöä ei aseteta ympärivuorokautisen hoidon jonoon, vaikka kotihoidon henkilökunta, lääkärit ja omaiset katsoisivat sen tarpeelliseksi. Muistisairas ei itse muista, miten vaikeaa arki usein on.
Hyväksymmekö tämän tilanteen?
Nykyisellään dementoituneet eläkeläiset jätetään yksin koteihinsa, missä he saavat liian vähän virikkeitä, missä hygienia kärsii ja missä he elävät vaarallisesti, koska tapaturmariski on koko ajan olemassa.
Aloitteen päätösehdotus
Muistiongelmista kärsivien ihmisten toimintakyvyn arviointi tulee aina tehdä monipuolisesti.
Sairaan oikeusturvaa ja omia toiveita tulee tietysti kunnioittaa.
Mutta pelkät kysymykset eivät mittaa riittävästi todellista tilannetta. Muistisairasta henkilöä päivittäin hoitavan henkilökunnan tulee osallistua testiin, muuten arvioinnilla ei ole merkitystä.
Muistisairashan ei muista itse kuinka vaikeaa arki usein on.
Aloitteentekijä
Kerstin Tarna
SFP Kervo
