Aloite 39 – Laadukasta synnytyshoitoa ja enemmän resursseja äitiys-, perhe- ja lastenhuoltoon

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen hyväksi, että

  • synnytyshoito ja neuvolatoiminta kaikkialla Suomessa takaavat synnyttäville äideille oikeuden tutustua synnytysosastoon etukäteen ja kaikille synnyttäneille äideille kätilön tai terveydenhoitajan kotikäynnin synnytyksen jälkeen
  • synnytyskomplikaatioita ja -traumoja ennaltaehkäistään ja hoidetaan
  • taataan toimiva hoitopolku kaikille tuleville äideille koko maassa
  • turvataan synnytysosastot kaikkialla maassa ja synnytyspaikkoja on alueellisesti riittävästi.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Syntyvyys on laskenut Suomessa verrattain rajusti 2010-luvun aikana: 1,87 lapsesta naista kohden vuonna 2010 1,32 lapseen naista kohden vuonna 2022. Siksi tarvitsemme perhepolitiikkaa, joka kannustaa perheenmuodostukseen ja edistää perheiden hyvinvointia. Haluamme vanhemmille ja perheille tukea sekä ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen.

Samalla on tärkeää varmistaa riittävän tiheä synnytyssairaaloiden verkosto Suomessa. Perheen perustamisen tulee tuntua turvalliselta, ja tärkeä osa tätä kokonaisuutta on se, että synnyttäminen tuntuu turvalliselta. Matka synnytyssairaalaan ei saa olla liian pitkä, ja meidän on työskenneltävä turvataksemme lopetusuhan alla olevien synnytysosastojen toiminta.

Aloitteessa tuodaan esiin, että synnyttäjille tulee taata oikeus etukäteiskäyntiin synnytysyksikössä ja kätilön kotikäyntiin synnytyksen jälkeen. Lisäksi synnytyskomplikaatioita ja -traumoja tulee ennaltaehkäistä ja hoitaa ja kaikille synnyttäville äideille tarjota toimiva hoitopolku. Nämä ovat kaikki tavoitteita, jotka edistävät turvallista raskautta, synnytystä ja perhe-elämää.

Ruotsalainen kansanpuolue haluaa Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan. Neuvoloilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen edistämisessä, ja siksi RKP haluaa, että lastenneuvolatoimintaa jatketaan siihen saakka, että lapsi täyttää 10 vuotta. Samalla on tärkeää varmistaa, että neuvolatoiminta on tasapuolista ja laadukasta koko maassa.

Viime vaalikaudella toteutettiin perhevapaauudistus, jossa toisen vanhemman osuutta perhevapaista pidennettiin. Tämä oli iso askel oikeaan suuntaan kohti tasa-arvoisempaa perhe- ja työelämää. RKP:n tavoitteena on jatkaa tulosidonnaista vanhempainvapaata, kunnes lapsi täyttää vuoden ja 6 kuukautta.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi, että

  • synnytyshoito ja neuvolatoiminta kaikkialla Suomessa takaavat synnyttäville äideille oikeuden tutustua synnytysosastoon etukäteen ja kaikille synnyttäneille äideille kätilön tai terveydenhoitajan kotikäynnin synnytyksen jälkeen
  • synnytyskomplikaatioita ja -traumoja ennaltaehkäistään ja hoidetaan
  • taataan toimiva hoitopolku kaikille tuleville äideille koko maassa
  • turvataan synnytysosastot kaikkialla maassa ja synnytyspaikkoja on alueellisesti riittävästi.

Aloite

Se, että lasten syntyvyys on laskenut Suomessa, ei ole uutinen. Tarvitsemme toimenpiteitä perheenmuodostuksen edistämiseksi, joilla viestitään Suomen olevan lapsi- ja perheystävällinen maa. Näin laskeva väestökehitys saadaan kääntymään. Syntyvyys laskee Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa syntyy 1,35 lasta naista kohden. 1990-luvulta lähtien synnytyksien määrä on laskenut 66 000:sta alle 50 000 synnytykseen vuodessa. Syitä on monia ja yksi on se, että synnytyshoito on useiden vuosien ajan ollut erilaisten poliittisten leikkaus- ja tehokkuuspaineiden kohteena. Tämän yksi seuraus on se, että synnytyssairaaloiden määrä on vähentynyt Suomessa rajusti. Samaan aikaan erilaisia tukipalveluita on vähennetty, kuten esimerkiksi kätilön kotikäynti ensisynnyttäjien luona synnytyksen jälkeen ja ensisynnyttäjien vierailu synnytyssairaalassa ennen synnytystä. Kuntien järjestämät perhe- ja synnytysvalmennuskurssit ovat lyhentyneet ja niitä tarjotaan aiempaa vähemmän. Ilman valmistelevaa käyntiä synnytysyksikössä synnytystä edeltävän pelon ja stressin riski kasvaa, mikä puolestaan lisää synnytyksen aikaisten komplikaatioiden riskiä.

Suomen tulee panostaa odottavien vanhempien ja raskaana olevan naisen hoitoon. Se tarjoaa hyvän kasvualustan yhteiselle elämälle lapsen kanssa. Neuvolatoimintaan tulee osoittaa riittävästi resursseja, jotta sen taso pystyy korkeana ja jotta vanhemmat kokevat, että kysymyksille ja keskustelulle jää riittävästi aikaa. On tärkeää, että neuvolakäyntejä on säännöllisesti ja että henkilökuntaa ei vaihdu joka käynnillä. Neuvolakäyntien harventuminen ja pitkät etäisyydet synnytysosastoille aiheuttavat huolta synnyttävissä äideissä. Lapsen ei tule syntyä matkalla sairaalaan vain siksi, että matka synnyttämään on liian pitkä.

Synnytys voi olla sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaa synnyttäjälle ja se voi vaikuttaa elämään myös synnytyksen jälkeen. Pelot, erilaiset synnytysvammat tai traumaattiset synnytyskokemukset eivät saisi koskaan olla syynä siihen, että ei uskalleta hankkia lisää lapsia. Se, miten synnytyshoito toimii ja miten äitejä kohdellaan ennen ja jälkeen synnytyksen, voi vaikuttaa päätökseen hankkia lisää lapsia. Synnytyspelko on parhaiten ehkäistävissä hyvillä synnytyskokemuksilla ja toimivalla jälkihoidolla.

Suomessa tulee olla toimivat hoitoketjut ja palvelut, jotka turvaavat äitien tiedon ja tuen tarpeen ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Äitiyshuollon suosituksia tulee noudattaa, ja kätilöiden kotikäyntien lakkauttaminen ennen ja jälkeen synnytyksen ovat vastoin sekä THL:n että WHO:n suosituksia.

Myös synnytyssairaaloiden ja neuvolajärjestelmän resurssit on turvattava niin, että ne voivat tarjota suositusten edellyttämiä tukipalveluita koko maassa. Äideillä on Suomessa oikeus laadukkaaseen synnytyshoitoon, jossa synnyttäjä on keskiössä, mikä yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa voi hyödyttää koko kansakuntaa syntyvyyden nousun myötä.

Aloitteen päätösehdotus

Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii sen hyväksi, että:

  • synnytyshoito ja vanhemmille tarjottavat neuvolapalvelut takaavat äideille kaikkialla Suomessa oikeuden synnytystä edeltävään käyntiin synnytyssairaalassa ja ensisynnyttäjille kätilön tai terveydenhoitajan kotikäynnin synnytyksen jälkeen.
  • synnytyskomplikaatioita ja -traumoja ennaltaehkäistään ja hoidetaan.
  • toimiva hoitopolku otetaan uudelleen käyttöön kaikille synnyttäjille koko maassa.
  • neuvolajärjestelmän asemaa ja raskaana olevien, lasten ja heidän perheidensä hoidon laatua nostetaan ja tasa-arvoistetaan koko maassa yhtenä mahdollisena keinona lisätä syntyvyyttä.
  • on resursseja lakkautettujen synnytysosastojen uudelleenavaamiseksi ja lakkautusuhan alla olevien synnytysosastojen turvaamiseksi eri puolilla maata niin, että riski synnyttää ns. tien päällä ei vaikuta kielteisesti perhesuunnitteluun.

Aloitteentekijä

Svenska Kvinnoförbundet r.f.

Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja

Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri