Aloite 41 – Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto

16.06.2024 | Ympäristö

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen hyväksi

• että puolue tuo esiin maapoliittisen ohjelman.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Kuten aloitteessa aivan oikein todetaan, Orpon hallitus on selvittänyt mahdollisuutta ottaa käyttöön maankäytön muutosmaksu hallitusohjelman mukaisesti. Selvityksessä todetaan, että suhteellisen pienelläkin maksulla olisi merkittävä ohjaava vaikutus maatalousmaan raivaukseen. Raivauksen tarve on suurin nautakarjataloudessa, joissa tuotetaan lantaa ja joilla on siksi tarve peltoalalle, jolle lanta voidaan levittää. Selvityksen mukaan maksun ohjausvaikutus olisi rakennetun ympäristön osalta pienempi, johtuen hankkeiden korkeammista kokonaiskustannuksista sekä niiden johdosta syntyvästä maan arvon noususta. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 (CAP27) on jo tehnyt uuden maan raivaamisesta peltokäyttöön vähemmän houkuttelevaa edellyttämällä, että uuden raivatun pellon on pysyttävä pysyvänä nurmena.

Selvityksessä todetaan myös, että on tärkeää luoda toimivat markkinat lannan käytölle. Karjan tuottamaa lantaa tulee hyödyntää maataloudessa nykyistä enemmän. Biokaasulaitosten rakentamisen tuki on myös tärkeä toimenpide, jolla vähennetään maa-alan tarvetta lannan levittämiseen ja sitä kautta uusien peltojen raivaamiseen. Raivatun peltoalan määrän vähentäminen on kustannustehokas tapa vähentää päästöjä ja turvata samalla hiilinielut.

Maankäytön muutoksesta perittävä maksu voi vaikuttaa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden laajentamiseen. Maksu voi myös luoda kannustimia aurinkosähkön laajentamiseen jo rakennetuilla alueilla uuden maan raivauksen sijaan. Maksun käyttöönoton yhteydessä tulisi myös selvittää, voisiko maksu johtaa esimerkiksi aurinkovoimaloiden rakentamiseen hedelmällisille kivennäismaille, joissa sen sijaan pitäisi viljellä maata.

Suomella on suuria haasteita päästötavoitteidensa saavuttamisessa erityisesti maankäytön alalla. Myös tästä näkökulmasta on tärkeää, että hyödynnetään kustannustehokkaimpia menetelmiä päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Samalla on tärkeää huolehtia alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta.

”Saastuttaja maksaa” on periaate, jonka mukaan RKP toimii jo tänään. Asia otettiin esille viimeksi puolueen EU-vaaliohjelmassa.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

• että otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu.

Aloite 41 – Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto

Orpon hallitus on selvittänyt (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165365) mahdollisuutta ottaa käyttöön maankäytön muutosmaksu. Maksua suositteli ministeriön virkamiehistä koostuva työryhmä, joka valmisteli vuonna 2023 ehdotuksen muutosmaksusta. Ehdotus tarkoittaisi, että metsän raivaaminen pelloksi tai rakennusmaaksi maksaisi. Metsän raivaaminen aiheuttaa merkittäviä päästöjä erityisesti turvemailla, ja maksun tarkoituksena on estää tarpeeton metsän raivaaminen.

Metsän raivaaminen on synnyttänyt vuosittain lähes 4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on noin 6 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Työryhmän raportin mukaan maksu vähentäisi maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja kasvattaisi hiilinielua. Maksu noudattaisi saastuttaja maksaa -periaatetta eli se, joka aiheuttaa vahinkoa ympäristölle, maksaa siitä aiheutuvat sosioekonomiset kustannukset. Maksu maksettaisiin valtiolle. Työryhmän kehittämällä maksumallilla valtion kassaan maksettaisiin noin 30 miljoonaa euroa. Se on tervetullut lisä aikoina, jolloin valtionkassa on alijäämäinen.

Metsähakkuumaksu vähentäisi ilmastopäästöjä merkittävästi. Työryhmän loppuraportin mukaan uusien peltojen raivausta voitaisiin vähentää 60-70 prosenttia nykyiseen verrattuna. Viime vuosina turvemaita on raivattu erityisesti lannanlevittämistä varten, koska tilojen lähellä ei ole ollut tarjolla kustannustehokasta maata tähän tarkoitukseen.

Sekä Ruotsissa että Norjassa on luotu pidäkkeitä metsän muuttamiselle peltomaaksi. Norjassa on otettu käyttöön suoranainen kielto muuttaa suot peltomaiksi. Maksu on lievempi ja hyväksytympi tapa puuttua maanomistajien toimintamahdollisuuksiin.

Metsäkadon vähentäminen edistäisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Jos Suomi ei pysty saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteitaan, Suomen valtio on viime kädessä vastuussa mahdollisista Suomelle langetettavista pakotteista.