Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
RKP kannattaa veromallia, jossa palkansaajalle jää enemmän käteen verojen jälkeen. Uskomme, että talous vauhdittuu tehokkaammin, kun tavallisilla kotitalouksilla on enemmän varoja käytettävissään. Verotuksen painopisteen siirtyminen työn verotuksesta kulutusverojen suuntaan antaisi palkansaajille vapaat kädet päättää ja määrätä tuloistaan. Aloitteessa tuodaan esiin malli, jossa alemmat 10 ja 14 prosentin arvonlisäverokannat poistettaisiin pitkällä aikavälillä. Aloitteessa tuodaan aivan perustellusti esiin tällaisen uudistuksen monet myönteiset puolet ja huomautetaan, että kulutusta voidaan edelleen hillitä valmisteverotuksen avulla.
Aloitteessa esitetty ehdotus on radikaali muutos nykyiseen verojärjestelmään. Aloitteessa aivan oikein todetaan, että joskus syntyy tilanteita, joissa eri arvonlisäverokantoja voidaan pitää mielivaltaisina. Kannatamme ajatusta siitä, että järjestelmän tulee olla yksinkertainen ja että verotuksen siirtäminen kohti kulutusta on RKP:n talouspolitiikan mukaista. Siitä huolimatta on edelleen syytä verottaa perustarvikkeita kuten ruokaa ja lääkkeitä kevyemmin.
Päätösehdotus
Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Aloite 43 – Arvonlisäverotuksen uudistaminen ajanmukaisemmaksi
Arvonlisävero (alv) on kulutusvero. Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia ja se on kaikista EU-maista viidenneksi korkein. Lisäksi käytössä on 10 prosentin ja 14 prosentin arvonlisäverokanta. Kolme erillistä arvonlisäverokantaa on mielivaltainen ja hankala järjestelmä. Esimerkiksi:
- Kuljettaja maksaa henkilökuljetuksista arvonlisäveroa 10 prosenttia. Jos sama kuljettaja toimittaa kotiin ruokaa, sovelletaan kuljetukseen sen sijaan yleistä arvonlisäverokantaa eli 24 prosenttia.
- Urheiluhieroja tarjoaa sekä hierontaa että rentoutushoitoja. Hieronta on arvonlisäverotonta, kun taas rentoutushoidosta peritään 24 prosentin arvonlisävero.
- Elokuvaesityksestä peritään 10 prosentin arvonlisävero. Mikäli paikalla tarjoillaan ruokaa kuten ravintolassa, peritään 14 prosentin arvonlisävero.
Mielivaltaiset määritelmät tarkoittavat sitä, että erityisesti pienten yritysten on käytettävä jo ennestään niukkoja resurssejaan täyttääkseen nykypäivän säännökset. Yhteiskunnan resursseja käytetään selvitystyöhön ja oikeudellisiin prosesseihin sen määrittämiseksi, miten tavarat ja palvelut tulee luokitella –tästä on runsaasti esimerkkejä. Standardoitu arvonlisäverokanta voi myös kasvattaa valtion tuloja laajennetun alv-pohjan ansiosta.
Ruotsin valtiontarkastusvirasto (2018) on todennut, että erilaiset arvonlisäverokannat, joita usein perustellaan jakopoliittisesti, on tehoton väline tähän tarkoitukseen. Vähävaraisemmat kotitaloudet käyttävät ruokaan noin 16 prosenttia tuloistaan, kun rikkaimmalla kymmeneksellä väestöstä sama luku on noin 13 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna varakkaammat kotitaloudet käyttävät kuitenkin enemmän rahaa ruokaan ja hyötyvät siten eniten elintarvikkeiden ja ruoan alhaisemmasta arvonlisäverokannasta. Päästäksemme pois keskustelusta, joka keskittyy välttämättömään ja ylellisyyskulutukseen, olisi parempi käyttää standardoitua arvonlisäverokantaa.
Yksilöiden ja kotitalouksien syrjiminen näiden harjoittaman kulutuksen perusteella voi olla hyödyllistä esimerkiksi tupakanpolton vähentämiseen tähtäävän rankaisevan verotuksen kautta. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa poliitikot haluavat muuttaa yksilön valintoja, valmisteverot sekä kohdennetut tuet toimivat paremmin kuin arvonlisäverokantojen vaihtelu.
Päätösehdotus
Haluamme, että RKP toimii sen hyväksi
- että nykyisen alv-järjestelmän nykyaikaistamista tutkitaan.
- että arvonlisäverojärjestelmän uudistuksen yhteiskunnalliset vaikutukset selvitetään.
- että tavoitteena pitkällä aikavälillä on standardoitu arvonlisäverotus.
Aloitteen tekijä/tekijät
Theo Herold, piirihallituksen jäsen, RKP Helsinki
Emma Ringbom, piiripuheenjohtaja, RKP Helsinki
