AVOIN JA VASTAANOTTAVA SUOMI

RKP:n kotoutumispoliittinen ohjelma 2026

RKP haluaa rakentaa Suomen, jossa jokaista kohdellaan kunnioittavasti ja jokainen kokee olevansa osallinen taustastaan, kielestään, etnisyydestään tai uskonnostaan riippumatta. Eri kielet, kulttuurit, uskonnot ja elämänkokemukset tuovat yhteiskuntaan uusia ajatuksia ja näkökulmia. RKP:lle on selvää, että moninaisuus tuo yhteiskuntaan lisäarvoa.

Ihmiset muuttavat Suomeen monista eri syistä. Osa tulee tänne töihin, osa rakkauden perässä, osa pakenee sotaa ja levottomuuksia, ja jotkut päätyvät tänne sattumalta. Maahanmuuton syy vaikuttaa usein siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee. Hyvin palkattuun työhön Suomeen muuttavan korkeasti koulutetun henkilön tuen tarve on erilainen kuin ilman perhettään saapuvan alaikäisen turvapaikanhakijan. Siksi tarvitaan joustavuutta ja ymmärrystä. Ratkaisujen on perustuttava yksilöllisiin tarpeisiin. Jokaisella on oltava hyvät edellytykset rakentaa itselleen hyvä elämä Suomessa. Kun yksilö ja yhteiskunta edistävät kotoutumista yhdessä, turvallisen ja eheän yhteiskunnan edellytykset paranevat.

Kyse ei ole vain siitä, että maahan muuttaneille tarjotaan välineitä sopeutua, vaan myös siitä, että yhteiskunta on avoin ja osallistava ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, järjestötoimintaan ja päätöksentekoon. Yhteiskunta, jossa erilaiset äänet pääsevät kuuluviin, kestää paremmin ääriajattelua ja suvaitsemattomuutta. Rasismi on Suomessa edelleen vakava ongelma, jota vastaan on toimittava päivittäin ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

RKP on avoin, monikielinen ja liberaali kansanpuolue. Haluamme, että yhä useampi muuttaa Suomeen ja jää tänne. Tämä on visiomme.

Vastuunsa kantava Suomi

Suomen on puolustettava ihmisoikeuksia ja kannettava kansainvälinen vastuunsa. Väkivaltaa, sotaa tai vainoa pakeneville on tarjottava mahdollisuus saada suojelua. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaisella on syntymäpaikastaan riippumatta yhtäläinen oikeus elää turvassa ja vapaana. Se on universaali oikeus.

Jotkut tarvitsevat suojelua myös silloin, kun turvapaikan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Tällaisia ihmisiä ovat esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajat ja ilmastokatastrofien vuoksi pakenemaan joutuvat. Siksi suojelua on tärkeää vahvistaa ja laajentaa muun muassa ottamalla humanitaariset viisumit käyttöön EU:ssa.

Suomeen hakeutuvien on voitava luottaa oikeudenmukaiseen, tehokkaaseen ja inhimilliseen järjestelmään. Pitkät käsittelyajat, epäselvät säännöt ja epävarmuus aiheuttavat kärsimystä ja vaikeuttavat kotoutumista. Suomen on taattava, että kaikkia turvapaikanhakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti, että he saavat oikeusapua ja laadukkaita tulkkauspalveluja ja että heidän hakemuksensa käsitellään puolueettomasti.

Oikeudenmukaiseen, tehokkaaseen ja inhimilliseen maahanmuuttoprosessiin kuuluu myös se, että henkilön, joka ei täytä laillisen Suomessa oleskelun edellytyksiä, on poistuttava maasta. Päätökset on tärkeää tehdä kohtuullisessa ajassa. Palauttaminen on aina toteutettava ihmisarvoa kunnioittaen, ja erityisesti lapsen etu on asetettava etusijalle. Suomen on varmistettava, ettei ketään palauteta olosuhteisiin, joissa hän voi joutua hyväksikäytön kohteeksi.

Suomen viranomaisten on toimittava tehokkaasti, palvelualttiisti ja auttavaisesti. Siksi viranomaisten toimintaa on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä syrjinnän torjumiseksi. Eritaustaisten ihmisten ymmärtäminen ja auttaminen edellyttävät koulutusta, seurantaa ja johtamista, jossa kannetaan vastuuta yhdenvertaisuudesta.

Jokaisella on oikeus perhe-elämään. Siksi perheenyhdistämistä on edistettävä ilman kohtuuttomia ehtoja. Kohtuuttomat toimeentuloedellytykset tai byrokraattiset esteet eivät saa hajottaa perheitä. Viranomaispäätöksissä on aina asetettava lapsen etu etusijalle ja kunnioitettava YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

Suomen on osallistuttava maailmanlaajuisten ratkaisujen löytämiseen. Tukemalla kehitysyhteistyötä, siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa sekä ilmastotoimia voimme vähentää pakolaisuuden juurisyitä. Pakolaispolitiikkamme on perustuttava inhimillisyyteen, vastuuseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Maahan muuttaneilla on oltava samat oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kaikilla muillakin. Toimiva terveydenhuolto tukee kotoutumista, ehkäisee ongelmia ja vähentää pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia. Suomen on tarjottava terveystarkastus maahan saapumisen yhteydessä ja seurantaa kotoutumisen aikana. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä monilla Suomeen paenneilla on kokemuksia sodasta, menetyksistä ja muista traumaattisista tapahtumista.

Myös viranomaisten, hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on vahvistettava. Usein juuri järjestöt ja paikalliset aloitteet tavoittavat ensimmäisinä ne, joita julkiset palvelut eivät vielä ole tavoittaneet. Tämän yhteistyön merkitys on tunnustettava, sitä on tuettava ja sille on turvattava pitkäjänteinen rahoitus.

RKP haluaa:

  • että Suomen pakolaiskiintiötä nostetaan
  • että EU:n pakolaispolitiikka perustuu solidaarisuuteen ja sitoviin kiintiöihin, jotta vastuu jakautuu jäsenvaltioiden kesken
  • että humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävä oleskelulupa palautetaan
  • että ihmisoikeuspuolustajilla on mahdollisuus saada kansallinen viisumi
  • että viranomaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille tarjotaan täydennyskoulutusta antirasismista, moninaisuudesta ja kulttuurienvälisestä osaamisesta
  • että turvapaikkamenettely on oikeusturvan takaava, tehokas ja inhimillinen ja että turvapaikanhakijalla on mahdollisuus saada oikeudellisen avustajan palveluja ja laadukkaita tulkkauspalveluja
  • että perheenyhdistämistä helpotetaan ja lapsen etu asetetaan etusijalle
  • että perheenyhdistämisen toimeentuloedellytykset ovat kohtuulliset
  • että kaikilla Suomessa synnyttävillä sekä vastikään maahan muuttaneilla vauvaperheillä on oikeus äitiyspakkaukseen
  • että kaikissa lupa-asioissa varmistetaan nykyistä lyhyemmät käsittelyajat ja päätösten läpinäkyvyys
  • että paperittomilla ja turvapaikkapäätöstä odottavilla on oikeus kiireettömään terveyden- ja sairaanhoitoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen
  • että kunnat tarjoavat paperittomille kiireellisiä ja välttämättömiä sosiaalipalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa
  • että sähköinen tunnistautuminen viranomaisasiointiin mahdollistetaan myös henkilöille, joiden oleskeluoikeus Suomessa on epäselvä
  • että terveydenhuoltojärjestelmästä annetaan tietoa useilla kielillä ja selkokielellä
  • että Suomi ei siirrä turvapaikanhakijoita kolmansiin maihin
  • että tasa-arvo sekä tyttöjen ja naisten oikeus koulutukseen asetetaan kehitysyhteistyössä etusijalle
  • että Suomi nostaa kehitysyhteistyömäärärahansa pitkällä aikavälillä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja laatii konkreettisen toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi
  • että Suomi kohdentaa vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan vähiten kehittyneille maille
  • että sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää torjutaan humanitaarisissa kriiseissä ja varmistetaan, että kansainvälinen apu tavoittaa eniten apua tarvitsevat naiset ja tytöt
  • että ihmiskauppaa ehkäistään ja paperittomien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien työperäinen hyväksikäyttö ja riisto lopetetaan.

Suomea rakentava osaaminen

Suomella on edessään suuria väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Hyvinvoinnin ja talouskasvun turvaamiseksi Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, jotka haluavat asua ja työskennellä täällä ja rakentaa tulevaisuutensa täällä.

Suomen valitsevat ihmiset tuovat maahamme uusia näkökulmia, kieliä, verkostoja ja ajatuksia. He vahvistavat yritysten innovaatiokykyä ja avaavat ovia kansainvälisille markkinoille. Työmarkkinoiden on oltava oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset. Jokaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet. Nimeen, kieleen tai taustaan perustuva syrjintä vahingoittaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa.

Nopea, selkeä ja ennakoitava lupaprosessi on ratkaisevan tärkeä, jotta Suomi olisi houkutteleva maa asua ja työskennellä. Tutkintojen, osaamisen ja työkokemuksen tunnustamisen on toimittava sujuvasti, jotta osaamista ei mene hukkaan. Tavoitteemme on, että Suomeen tuleva haluaa myös jäädä tänne. Siksi kansalaisuuden saamisen edellytysten on oltava kohtuulliset ja kannustavat. Emme halua Suomesta vierastyövoimayhteiskuntaa.

Jotta Suomi olisi kansainvälisille osaajille houkuttelevampi, tarvitsemme nykyaikaisen ja läpinäkyvän, työllistymiseen johtavan maahanmuuttojärjestelmän, jossa huomioidaan eri alueiden ja toimialojen tarpeet. RKP haluaa helpottaa, nopeuttaa ja selkeyttää työn vuoksi Suomeen tulemista. Esimerkiksi koulutustason, työkokemuksen, kielitaidon ja työtarjouksen on vaikutettava prosessiin myönteisesti. Tietyt kriteerit täyttävälle henkilölle, myös humanitaarisista syistä Suomeen tulleelle tai jo Suomessa asuvalle, on myönnettävä pysyvä oleskelulupa ja annettava suomalainen henkilötunnus.

Myös muusta syystä kuin työn vuoksi Suomeen muuttanut voi työllistyä. Maahanmuuttotaustaisten naisten osaamista hyödynnetään työmarkkinoilla liian vähän. He kohtaavat usein sekä kielellisiä että rakenteellisia esteitä, minkä vuoksi heidän työllisyysasteensa on matalampi kuin miesten. Kohdennetut toimet, kuten mentorointi, harjoittelu ja koulutus, voivat vahvistaa yhä useamman naisen asemaa työmarkkinoilla. Työnantajat puolestaan tarvitsevat tukea ja tietoa monikulttuuristen tiimien johtamisesta, kielikysymysten käsittelystä ja ennakkoluulojen torjumisesta.

Jo Suomessa olevan henkilön on voitava hakea oleskelulupaa uudella perusteella, jos hänen elämäntilanteensa muuttuu. Turvapaikkaprosessista on esimerkiksi voitava siirtyä hakemaan oleskelulupaa työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella, jos henkilö täyttää uuden lupaperusteen edellytykset.

RKP haluaa:

  • että Suomi ottaa käyttöön selkeän ja joustavan maahanmuuttomallin, jossa koulutus, kielitaito, työkokemus ja työmarkkinoiden tarpeet otetaan huomioon kotoutumisen vahvistamiseksi ja osaajapulaan vastaamiseksi
  • että työn vuoksi Suomeen tulevat saavat kahden viikon kuluessa suomalaisen henkilötunnuksen, työnteko-oikeuden ja pankkitilin sekä lapsilleen varhaiskasvatus- ja koulupaikat
  • että Suomen kansalaiseksi ja suomalaiseksi on mahdollista tulla – Suomen kansalaisuuden saamisen edellytysten on oltava kohtuulliset ja saavutettavissa
  • että luodaan avoin, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen työelämä
  • että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan
  • että Suomi osallistuu EU:n osaajareserviin eli EU:n ulkopuolisista maista tuleville työnhakijoille tarkoitettuun alustaan
  • että määräaikaista työn perusteella myönnettävää oleskelulupaa ei sidota tiettyyn työnantajaan tai toimialaan, vaan ihmiset voivat vaihtaa vapaasti työpaikkaa
  • että ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista yksinkertaistetaan ja nopeutetaan
  • että Suomessa toisen asteen tai korkeakoulututkinnon suorittaneille myönnetään automaattisesti pysyvä oleskelulupa
  • että Suomessa tilapäisesti asuville oppilaille ja opiskelijoille on tarjolla englanninkielinen koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen
  • että odotusaikoja työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen, työkokeiluun, oppisopimuskoulutukseen ja palkkatukeen, lyhennetään
  • että yritysten ja maahanmuuttotaustaisten henkilöiden välisiä mentorointiohjelmia ja verkostoja kehitetään
  • että maahanmuuttotaustaisten naisten työllistymisen edistämiseen panostetaan erityisesti
  • että työnantajille tarjotaan täydennyskoulutusta ja tukea inklusiiviseen johtamiseen, yhdenvertaiseen rekrytointiin ja monimuotoisuustyöhön
  • että yrityspalveluja ja viranomaistietoa tarjotaan useilla kielillä ja myös selkokielellä yrittäjien, sijoittajien ja kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi
  • että viranomaisilla on riittävät resurssit ja asianmukainen osaaminen työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi
  • että oleskelulupaperusteen vaihtaminen mahdollistetaan niin, että henkilö voi elämäntilanteensa muuttuessa hakea oleskelulupaa uudella perusteella, esimerkiksi työnteon, yrittäjyyden tai opiskelun perusteella, jos uuden lupaperusteen edellytykset täyttyvät
  • että turvapaikanhakijat saavat työnteko-oikeuden heti Suomeen saavuttuaan
  • että työnteko-oikeus säilyy koko turvapaikkaprosessin ajan, myös kielteistä päätöstä koskevan muutoksenhaun aikana.

Kotoutuminen – myös ruotsiksi

Ihmiset saapuvat Suomeen eri syistä. Kotoutumisen on toimittava riippumatta siitä, onko Suomeen tulon syynä työ, perhe vai turvapaikan hakeminen. Onnistunut kotoutuminen tarkoittaa, että ihmisillä on mahdollisuus elää turvallista ja merkityksellistä elämää uudessa kotimaassaan. Kieli, koulutus, terveys, asuminen ja yhteisöllisyys ovat kaikki osa onnistunutta kotoutumista. Kun ihmiset tuntevat olevansa osallisia ja tervetulleita, sekä yksilön hyvinvointi että yhteiskunnan yhteenkuuluvuus vahvistuvat.

Järjestöt, kulttuurilaitokset ja urheiluseurat tarjoavat luontevia kohtaamispaikkoja eritaustaisille ihmisille. Yhdessä liikkuminen, pelaaminen ja luova toiminta lisäävät ymmärrystä ja luottamusta. Siksi kansalaisyhteiskunnan kotoutumista ja antirasismia edistävälle työlle on turvattava pitkäjänteinen tuki.

Valtio asettaa kotoutumisen edistämiselle puitteet ja osoittaa siihen resurssit. Maahanmuuttoviraston kaltaiset viranomaiset puolestaan panevat lainsäädäntöä toimeen ja toteuttavat tukitoimia käytännössä. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on keskeinen rooli, sillä kotoutuminen tapahtuu paikallisesti kouluissa, terveysasemilla ja työllisyyspalveluissa.

Hyvä kielitaito antaa ihmisille vapauden osallistua, vaikuttaa ja ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa. Siksi kaikilla vastikään maahan muuttaneilla on oltava yhdenvertainen pääsy laadukkaaseen kielikoulutukseen.

Ruotsinkielistä kotoutumista on käytännössäkin tarjottava samoin ehdoin kuin kotoutumista suomeksi. Tämä edellyttää julkiselta sektorilta pitkäjänteistä suunnittelua, rahoitusta ja selkeitä tavoitteita. Nykyisin kolmas sektori kantaa liian suuren vastuun ruotsinkielisestä kotoutumisesta.

RKP:lle on tärkeää, että jokainen halukas voi taustastaan riippumatta kotoutua ruotsiksi ja tulla osaksi suomenruotsalaista yhteisöä. Kotoutuminen ruotsiksi ei tarkoita suomen kielen sivuuttamista. Meille on tärkeää, että suomen kielen opetusta ja tukea tarjotaan myös silloin, kun ensisijainen kotoutumiskieli on ruotsi. Ruotsinkielisen kotoutumisen on oltava aito ja saavutettava vaihtoehto.

Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, vapaa sivistystyö ja korkeakoulutus ovat tärkeä osa kielen oppimista. Kielen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa luo hyvän perustan myöhemmälle koulupolulle.

Oppilaan todellisen kielitaidon perustella on ratkaistava, opiskeleeko hän ruotsia vai suomea toisena kielenä. Lähtökohtana on oltava kaikille yhteinen perusopetus. Vastikään Suomeen muuttaneet oppilaat voivat aluksi tarvita perusopetukseen valmistavaa opetusta saadakseen tarvitsemansa kielellisen tuen ja perehdytyksen koulunkäyntiin. Valmistava opetus on tilapäinen erityisratkaisu, joka on järjestettävä osana koulun arkea. Tavoitteena on, että oppilaat siirtyvät heti osaamisensa ja tilanteensa salliessa osaksi muuta kouluyhteisöä ja opiskelevat samoissa ryhmissä niiden oppilaiden kanssa, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi.

Koulu on yksi onnistuneen kotoutumisen tärkeimmistä ympäristöistä ja merkittävä kohtaamispaikka koko perheelle. Koulun kautta vastikään paikkakunnalle muuttaneet perheet saavat yhteyden muihin perheisiin, opettajiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Vanhempien on tärkeää voida luottaa suomalaiseen koulujärjestelmään ja kokea osallistuvansa siihen yhdenvertaisesti. Koulun ja vanhempien aktiivinen yhteistyö voi toimia siltana yhteiskuntaan ja vahvistaa sekä lapsen että koko perheen kotoutumista.

Kieliopetuksen on oltava joustavaa, jotta sen voi yhdistää työhön, harjoitteluun tai perhe-elämään. Erityisesti kotona lapsia hoitavat vanhemmat tarvitsevat parempia mahdollisuuksia osallistua kieliopetukseen heille sopivina aikoina ja sopivilla tavoilla, esimerkiksi lasten koulupäivän yhteydessä.

Vastikään Suomeen muuttaneiden poliittinen osallistuminen on vähäisempää kuin Suomessa syntyneellä väestöllä. Demokratia ja luottamus yhteiskuntaan vahvistuvat, kun eritaustaisilla ihmisillä on aito mahdollisuus vaikuttaa. Siksi poliittisista oikeuksista ja saavutettavista osallistumiskanavista on annettava selkeää tietoa.

RKP haluaa:

  • että vähintään 10 prosenttia Suomessa kotoutuvista kotoutuu ruotsin kielellä
  • että Maahanmuuttovirasto antaa vastikään maahan muuttaneille selkeää ja ymmärrettävää tietoa mahdollisuudesta kotoutua ruotsiksi
  • että Maahanmuuttovirasto tarjoaa kunnille tarvittavat palvelut, jotta toimiva ruotsinkielinen kotoutumispolku voidaan järjestää myös käytännössä
  • että valtion järjestämät kotoutumista edistävät toimet ovat Suomeen saavuttaessa yhdenvertaisesti kaikkien ryhmien saatavilla maahanmuuton syystä riippumatta
  • että kotoutumispolku toimii yhdenvertaisesti ruotsiksi ja suomeksi
  • että vastikään maahan muuttaneella on halutessaan mahdollisuus opiskella kotoutumisen aikana sekä ruotsia että suomea
  • että yleisten kielitutkintojen (YKI) maksut ovat kohtuulliset
  • että kaksikieliset kunnat järjestävät vastikään maahan muuttaneille kielikursseja molemmissa kansalliskielissämme
  • että kunnat varmistavat maahan muuttaneiden perheiden saavan selkeää tietoa mahdollisuudesta osallistua varhaiskasvatukseen molemmilla kansalliskielillämme
  • että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, opettajille ja opinto-ohjaajille tarjotaan koulutusta monikielisyydestä ja moninaisuudesta
  • että saatavilla on oppimateriaaleja molemmilla kansalliskielillämme, jotka tukevat maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista
  • että perusopetukseen valmistava opetus järjestetään inklusiivisesti ja opettajille turvataan riittävä tuki
  • että Suomessa syntyneet tai useita vuosia varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset opiskelevat suomea tai ruotsia ensimmäisenä kielenä 
  • että muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan lisätukea koulutusasteiden välisissä nivelvaiheissa
  • että maahanmuuttotaustaisten vanhempien mahdollisuuksia tukea lastensa koulunkäyntiä vahvistetaan ja vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä tiivistetään
  • että kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oppia opintojensa aikana suomea tai ruotsia
  • että kolmannelle sektorille turvataan pitkäjänteinen rahoitus kotoutumista edistävään toimintaan suomeksi ja ruotsiksi
  • että kunnat ja hyvinvointialueet edistävät kotoutumista tavoitteellisesti esimerkiksi paikallisten koordinaatioryhmien avulla.

Rasismista vapaa Suomi

RKP haluaa rasismista vapaan Suomen. Lainsäädännön tarjoama suoja syrjintää vastaan on vahva, mutta rasismia esiintyy silti. Sitä näkyy muun muassa työelämässä, asuntomarkkinoilla, viranomaiskohtaamisissa, kouluissa, verkossa ja ihmisten välisissä kohtaamisissa.

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, ja teemme oletuksia usein tiedostamattamme. Siksi tarvitsemme työkaluja, tietoa ja menetelmiä, jotka auttavat meitä kohtaamaan ihmiset yhdenvertaisesti ja tunnistamaan tiedostamattomia käsityksiämme muista ihmisistä. Mitä paremmin tunnistamme omat ennakkoluulomme ja olemme valmiita oppimaan uutta, sitä yhdenvertaisemmaksi yhteiskuntamme kehittyy.

Ennakkoluulot vaikuttavat sekä työhaastatteluun kutsumisen todennäköisyyteen että lopulliseen rekrytointipäätökseen. Antirasismi- ja yhdenvertaisuuskoulutus vähentää syrjintää työelämässä. Anonyymi rekrytointi tekee päätöksistä osaamisperusteisempia ja vähentää nimeen, sukupuoleen, alkuperään tai ulkonäköön perustuvan syrjinnän riskiä.

Riittävä määrä uusia kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskuksissa ehkäisee segregaatiota. Asuinalueiden suunnittelun on perustuttava moninaisuuteen, esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Uusia alueita kaavoitettaessa on tärkeää yhdistää erilaisia asumismuotoja. Riittävä tieto vuokranantajien velvollisuuksista ja vuokralaisten oikeuksista ehkäisee syrjintää vuokramarkkinoilla.

Viranomaisten on ehkäistävä ja torjuttava rasismia ennakoivasti. Antirasismia koskeva koulutus ja moninaisen väestön tarpeisiin vastaavat palvelut edistävät turvallista ja yhdenvertaista ympäristöä. Myös päättäjien sitoutuminen ja toiminta paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla voivat ehkäistä syrjintää.

Kulttuuri, kieli ja yhteisöllisyys yhdistävät meitä. Kulttuuri on yksi yhteiskunnan vahvimmista keinoista torjua ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua. Avoimessa yhteiskunnassa jokaisen on voitava harjoittaa uskontoaan tai olla harjoittamatta uskontoa ilman syrjintää. Erilaisten katsomusten kunnioittaminen vahvistaa luottamusta ja mahdollistaa rauhanomaisen rinnakkaiselon. Erityisesti vähemmistöjä on suojeltava vihalta ja häirinnältä.

RKP haluaa:

  • että jokainen kunta ja hyvinvointialue laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen suunnitelman ja nimeää sen toteuttamisesta vastaavat henkilöt
  • että kuntien ja hyvinvointialueiden hankintaehtoihin sisällytetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta koskevat vaatimukset
  • että antirasismi ja kulttuurienvälinen osaaminen sisällytetään opetukseen kaikilla koulutusasteilla
  • että varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on tietoa ja työkaluja moninaisuuden, rasismin, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden käsittelemiseen heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti
  • että perusopetukseen otetaan käyttöön yhteinen katsomusaine, joka lisää keskinäistä ymmärrystä ja tietoa eri uskonnoista
  • että vuokranantajien velvollisuuksista ja vuokralaisten oikeuksista on saatavilla helposti saavutettavaa tietoa
  • että kaupunkisuunnittelussa huomioidaan moninaisuus ja samoille alueille sijoitetaan erilaisia asumismuotoja
  • että luodaan monipuolisia asuin- ja elinympäristöjä ja turvataan riittävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta
  • että kunnat torjuvat aktiivisesti asuntomarkkinoilla esiintyvää syrjintää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa
  • että digitaaliset palvelut ovat saatavilla useilla kielillä ja selkokielellä
  • että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on riittävät resurssit
  • että poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle annetaan koulutusta etnisen profiloinnin välttämisestä
  • että poliisi rekrytoi aktiivisesti eri kieli- ja etnisistä taustoista tulevia ihmisiä
  • että lainsäädäntöä tiukennetaan niin, että digijätit velvoitetaan kantamaan nykyistä suurempi vastuu verkkoympäristössä tapahtuvien viharikosten ja häirinnän torjumisesta
  • että kolmannelle sektorille myönnetään monivuotisia avustuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen paikallisyhteisöissä.