Kansalaisten Eurooppa
Euroopan Unioni on maailman parhaiten onnistunut rauhanhanke. Rauhan merkitys on yhtä suuri tänään kuin EU:ta muodostettaessa. Kuulumme Eurooppaan. Suomi vastaanottaa Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajuuden EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa vaiheessa 1. heinäkuuta 2019. RKP haluaa olla mukana laatimassa agendaa Suomen EU-puheenjohtajuudelle ja EU:n tulevaisuudelle.
Kaikki EU-maat ovat yksin pieniä. Yhdessä olemme suuria sekä taloudellisesti että poliittisesti ja voimme vaikuttaa maailmanlaajuisesti, jos toimimme yhteistyössä. Jotkut uskovat, että Suomi vahvistuu, jos EU heikkenee – mutta tilanne on täysin päinvastainen. Vahva EU on hyväksi Suomelle! Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka sekä kuuluu EU:hun että käyttää valuuttanaan euroa. Meidän on hakeuduttava aktiivisesti EU:n ytimeen, johon kuulumme. On erittäin tärkeätä, että olemme siellä missä päätökset tehdään. Vaikutusvaltamme taataan sillä, että ajamme aktiivisesti politiikkaamme.
EU:lla on edessään suuria haasteita. Brexit-prosessi on osoittanut, miten syvä EU-maiden välinen integraatio on. Taloutemme ovat integroituja ja eurooppalaisperheitä asuu kaikkialla Euroopassa. Iso-Britannian eroprosessi on synnyttänyt kaaosta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta etupäässä brittien itsensä keskuudessa. Kevyin perustein erosta annettu poliittinen vaalilupaus on saattanut englantilaisten tulevaisuuden keinuntaan ja saattaa pahimmassa tapauksessa vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhan.
Nykyaikaista Eurooppaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Populismin ja nationalistisen äärioikeiston esiinmarssi on uhka liberaalille demokratialle sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Liberaalien arvojen ja oikeusvaltion puolustaminen on siksi tärkeätä. Meidän on voitettava valitsijoiden luottamus tulevissa vaaleissa. Me liberaalit haluamme osoittaa määrätietoisella poliittisella yhteistyöllä muiden liberaalien voimien kanssa, että me haluamme elää yhteiskuntarakenteeltaan osallistavassa Euroopassa, jossa kannetaan poliittisesti vastuuta epätasa-arvon ja sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vähentämisestä. Haluamme osoittaa, että poliitikot voivat kantaa vastuuta työllisyyden turvaamisesta ja ilmastouhkien ratkaisemisesta. Haluamme taata, ettei Euroopassa koskaan enää sodita. Meidän on nyt rakennettava tulevaisuuden Eurooppa ja osoitettava selkeästi, että meidän on parempi olla yhdessä kuin erillään.
EU:n on vastattava yhä globalisoituneemman maailman haasteisiin. Haluamme EU:n, jonka aktiiviset jäsenmaat tekevät työtä yhteisten tavoitteiden eteen. EU:sta voi kunnianhimoisella uudistustyöllä kehittyä kykenevä ja johtava globaali toimija. EU:n tulee keskittyä yleismaailmallisiin asioihin, kuten ilmastoon, ihmisoikeuksiin, vapauteen, kaupankäyntiin ja osaamiseen. Jotta EU:n uskottavuus kansalaisten silmissä palautuisi, haluamme nostaa EU:n tulevaisuuden suuntaa näyttäviksi periaatteiksi avoimuuden, demokratian, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaltaisia pohjoismaisia arvoja. Me muotoilemme EU:n – ei päinvastoin!
RKP on Suomen EU-myönteisin puolue. Mielestämme Suomen on oltava EU:ssa aloitteellinen ja rakentava voima. Olisi hyvä, jos pohjoismaiset EU-maat ajaisivat entistä aktiivisemmin yhdessä yhteisiä etuja.
Oikeudenmukainen vapaakauppa edistää hyvinvointia. Meidän on edistettävä transatlanttista vapaakauppaa, jossa Yhdysvallat ja EU sopivat standardeista, joilla on kestävät vaikutukset myös kaikkeen muuhun globaaliin kaupankäyntiin.
Tasavertainen Eurooppa on turvallinen Eurooppa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja sukupuolinen häirintä ovat suuria ongelmia myös EU:ssa. Kaikkien EU-maiden on ratifioitava Istanbulin sopimus. Myös EU:ssa on oltava enemmän naisia päättävässä asemassa. Työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia on parannettava merkittävästi EU:ssa. Pohjoismaat ovat tällä saralla hyvä esimerkki. Meidän on myös kyettävä EU:ssa paremmin hyödyntämään naisten ammattitaitoa sekä elinkeinoelämässä että politiikassa.
Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. On tärkeätä, että vahvistamme EU-maiden välistä oikeudellista yhteistyötä ja vaalimme oikeusvaltion periaatteita kaikkialla EU:ssa. EU:n sisällä ilmeneviin oikeusvaltioon ja liberaaliin demokratiaan kohdistuviin hyökkäyksiin on puututtava. EU ei ole mikään raha-automaatti, jota jäsenmaat voivat käyttää vastikkeetta hyväkseen. EU-rahoitus edellyttää luonnollisesti EU:n perussopimuksessa painotettujen perusarvojen noudattamista.
Pidämme ikäväestöä voimavarana EU:ssa. Ikäihmisten mielipiteet ja edut on huomioitava. Ikäsyrjintä ei ole sallittua EU:ssa. Haluamme kaikenlaista moninaisuutta tukevan EU:n.
EU:n nuorisostrategian on oltava keskiössä kaikessa päätöksenteossa EU:ssa ja nuorten on voitava aidosti osallistua keskusteluun heitä koskevissa asioissa. EU:n nuorisotoimintaa on kehitettävä yhdessä Euroopan neuvoston kanssa, joka tavoittaa nuoret kaikkialla mantereellamme. Nuorisotakuusta on kehitettävä kaikissa jäsenmaissa vahva normi, jota hyödynnetään myös nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä.
EU:n ERASMUS+-ohjelman mahdollistamaa opiskelijavaihtoa on kehitettävä. Näiden hankkeiden luoma yhteisöllisyys ja ymmärtämys on aidosti merkityksellistä. EU:n on myös vahvistettava jäsenmaiden välistä kulttuurivaihtoa eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi jäsenmaiden välillä. Myös Euroopan kielellistä moninaisuutta on tuettava.
RKP katsoo, että Euroopan parlamentin tulee olla myös itsehallinnollisten alueiden parlamentti. Teemme edelleen töitä sen eteen, että myös Ahvenanmaa on edustettuna Euroopan parlamentissa.
HALUAMME:
• että Suomi valtaa takaisin itselleen aktiivisen roolinsa EU:n ytimessä ja on proaktiivinen ja rakentava toimija EU:ssa
• kaikkien jäsenmaiden sitoutuvan EU:n yhteiseen arvopohjaan ja oikeus-valtioperiaatteeseen
• että EU puuttuu asiaan jäsenvaltioiden säätäessä ihmisoikeuksia tai oikeusvaltioperiaatteita loukkaavia lakeja supistamalla kyseisten maiden EU-tukia
• tiukentaa EU:n valvontaa (OLAF) EU-varojen käytöstä väärinkäytösten estämiseksi
• tehostaa työtä tasa-arvon hyväksi
• että EU:n talousarviovarat analysoidaan tasa-arvon näkökulmasta ja laaditaan tasa-arvostrategia
• EU:n lisäävän työtään kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan
• ERASMUS+ -ohjelman opiskelijavaihdon kehittämistä
• aktivoida pohjoismaisten EU-jäsenmaiden välistä yhteistyötä
• EU:n kaikkiin virastoihin avoimempaa, päätösprosesseiltaan demokraattista, selkeätä ja läpinäkyvää pohjoismaista hallintokulttuuria
• että EU:n perusoikeusviraston FRA:n (Fundamental Rights Agency) asemaa vahvistetaan
• kehittää uusia mekanismeja jäsenmaiden väliseen jatkuvaan vuoropuheluun ihmisoikeuksista ja oikeusvaltion vahvistamisesta
• lopettaa Strasbourgin ja Brysselin välisen pendelöinnin
• Ahvenanmaalle oman paikan Euroopan parlamenttiin
• että nuorisotakuuta kehitetään ja se otetaan käyttöön kaikissa jäsenmaissa
• Euroopan nuorisostrategian ottamista huomioon EU:n päätöksenteossa.
Ratkaisemme ilmasto-ongelman yhdessä
Ilmasto ei tunne valtioiden välisiä rajoja. Meidän on tehtävä yhteistyötä ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Aktiivista EU:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Ympäristön vaaliminen on meidän kaikkien etu. Elinkeinoelämämme on varustautunut hyvin aktiiviseen rooliin paremman ympäristön hyväksi. Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastoasioissa ja ajaa aktiivisesti asioita sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Kaikki maat ovat yhdessä vastuussa ilmastotavoitteiden saavuttamisesta.
Haluamme, että Suomi on mukana muotoilemassa EU:n tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden tehostamiseksi. Tavoite on, että EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoden 1990 tasosta 55 prosentilla viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
Haluamme, että päästökauppajärjestelmää kehitetään ja että luodaan maailmanlaajuisesti kattavampi järjestelmä. EU:n sisäiset käyttämättömät päästökiintiöt on peruutettava ja oikeuksien määrä viimeistään vuodesta 2023 alkaen sopeutettava EU:n maailmanlaajuiseen päästökiintiöön ottaen huomioon, että maailmanlaajuinen tavoite on rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Päästökauppatulot on kohdennettava kehitys-, ympäristö- ja ilmastotyön rahoittamiseen kehitysmaiden tukemiseksi niiden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen ja työhön sen hillitsemiseksi.
Voimme ratkaista päästöongelmat osittain puuttumalla kuljetussektorin haasteisiin. Noin viidesosa päästöistä aiheutuu EU-alueella ja Suomessa liikenteestä. Meidän on liikenteen päästöjen vähentämiseksi uusittava autokantamme, jotta voimme lisätä sähköautojen ja vähäpäästöisten kulkuneuvojen määrää. Raskaassa liikenteessä on panostettava biokaasuun.
Itämeren kunto on kriittinen ja edellyttää voimakkaita toimenpiteitä. Haasteet on ratkaistava yhteistyössä, johon myös Venäjä osallistuu. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet eivät saa olla este ympäristöyhteistyölle Itämerellä. Kestävä kalastus on myös yksi edellytys sekä elävälle merelle että ammattikalastuksen jatkumiselle Itämerellä.
HALUAMME:
• että päästökauppaa laajennetaan ja kehitetään
• sopeuttaa EU-alueen päästöoikeuksien määrän vuodesta 2023 alkaen EU:n osuuteen jäljellä olevasta maailmanlaajuisesta päästökiintiöstä
• suunnata päästökaupan tulot kehitys-, ympäristö- ja ilmastotyöhön kehitysmaiden tukemiseksi niiden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen ja työhön sen hillitsemiseksi
• Suomen aktiivisesti pitävän esillä Itämeren tilannetta ja arktisia kysymyksiä
• että Itämeren alueen ympäristöyhteistyötä kehitetään ja tehostetaan ja että työhön osallistetaan kaikki alueen maat
• EU:n toteuttavan vastuullista meri- ja kalastuspolitiikkaa, jolla saadaan aikaan pitkällä tähtäimellä kestävä kalakanta ja hyvinvoiva meri
• kasvattaa kierrätysastetta, mukaan lukien tekstiilien kierrätys
Humaani pakolaispolitiikka ja myönteinen maahanmuuttopolitiikka
Haluamme aktiivisempia maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteitä, jotka mahdollistavat työmarkkinoille pääsyn ja yhteiskunnallisen osallistumisen. Haluamme myös, että kaikki kantavat vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.
Välimeren yli saapuvien pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä on vähentynyt dramaattisesti, mutta Välimerestä on samalla tullut yhä useampien hautapaikka. Kyvyttömyys kantaa yhdessä vastuuta pakolaisista on häpeä Euroopalle ja katastrofi ihmisyydelle. Euroopan on luotava yhteiset säännöt ja tehokkaammat, kansainvälisiin ihmisoikeussitoumuksiimme perustuvat pakolaisten vastaanottokanavat ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön tyrehdyttämiseksi. Tarvitsemme myös uusia toimivia kanavia työperäiselle maahanmuutolle muuttamatta silti Eurooppaa vierastyöläisyhteiskunniksi. Osallisuus ja mahdollisuudet perheiden yhdistämiseen ovat onnistuneen kotouttamisen perusedellytyksiä. Meidän on tehtävä yhdessä töitä paperittomuuden torjumiseksi.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että maailmassa on 68,5 miljoonaa pakolaista. Heistä 25,4 miljoonaa on omien kotimaittensa ulkopuolella. Eniten pakolaisia vastaanottaneet maat ovat Turkki, Jordania, Uganda, Pakistan, Libanon ja Iran. UNHCR:n mukaan maailman pakolaisista noin 20 000 eli 0,03% on Suomessa.
Monilla EU-mailla on ollut suuria haasteita viimeaikaisen maahanmuuton hallinnassa. On tärkeätä, että teemme yhteistyötä ja ratkomme olemassa olevat ongelmat humaanisti ja oikeudenmukaisesti. Toimiva maahanmuuttopolitiikka on voimavara ja resurssi. EU-alueelle tulevat maahanmuuttajat on jaettava oikeudenmukaisesti. Jotta se onnistuisi, tarvitsemme toimivan uuden järjestelmän. Tarvitsemme uuden yhteisen pitkän tähtäimen EU-strategian. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat lisää asukkaita. Emme pidä maahanmuuttoa ongelmana vaan mahdollisuutena. Ongelmia syntyy, kun emme kykene yhdessä ratkaisemaan haasteita.
Vastustamme rasismia ja toisiin ihmisiin kohdistuvaa vihaa kaikissa muodoissa. Kannatamme YK:n -pakolaissopimusta ja oikeutta turva-paikkaan. Meidän on tehtävä töitä, jotta maahanmuuttajien ei tarvitse ottaa turhia hengenvaarallisia riskejä tai joutua ihmissalakuljettajien uhreiksi. Turvapaikkaan oikeutetuille on oltava EU-tasolla humaani ja tehokas yhteinen vastaanottojärjestelmä. Jokaisen EU-maan on kannettava vastuunsa kaikkien yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta inhimilliseen kohteluun perusarvojamme vastaavalla tavalla.
EU:n sisäisen vapaan -liikkuvuuden toimivuus edellyttää, että EU:n ulkorajat turvataan ja toimivat yhtä tehokkaasti kaikkialla. Vahva ulkoraja merkitsee myös, että mahdollisuuksia päästä laillisesti EU-alueelle on parannettava. Vastustamme EU:n ulkopuolella olevia pakolaisleirejä.
HALUAMME:
• EU:sta turvapaikkaa hakevien oikeudenmukaisempaa jakoa maiden välillä siten, että kaikki jäsenmaat kantavat vastuunsa
• turvapaikanhakijoille oikeuden riittävään oikeudelliseen apuun
• toimivaa perheenyhdistymisjärjestelmää kaikkialla EU-alueella
• EU:n kattavaa keskustelua tietoisista kotouttamispanostuksista
• että humanitaarinen viisumi palautetaan käyttöön ja Schengen-viisumi -myönnetään samoin perustein kaikkialla EU-alueella
• EU-maiden välisen yhteistyön tehostamista ihmiskaupan kaltaisen kansainvälisen rikollisuuden tyrehdyttämiseksi
• että EU:ssa noudatetaan UNHCR:n suosituksia pakolaisten vastaanottamisesta ja vahvistetaan turva- ja kotouttamisprosesseja turvapaikkaprosessin aikaisen turvallisuuden takaamiseksi ja kansalaisuudettomuuden ehkäisemiseksi
• EU:n tukevan työtä maailmanlaajuisen pakolaissopimuksen – Global Compact on Refugees (GCR) – soveltamisesta myös EU:n rajojen ulkopuolella
• että Euroopan yhteistä pakolaisjärjestelmää (CEAS Common European Asylum System) vahvistetaan ja että sen perustan muodostavat kansainväliset standardit ja kansainvälinen laki
• että turvapaikkaoikeuden perusperiaatteita palauttamiskiellosta ja -yksilöllisestä kohtelusta kunnioitetaan aina
• EU:n tunnistavan pelastustoiminnan kannalta turvalliset satamat Välimerellä.
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU:n turvallisuuspoliittiset haasteet ovat ratkaistavissa ainoastaan yhteistyössä. Turvallisuutemme ylläpitäminen edellyttää sotilaallista sekä poliisi- ja siviiliyhteistyötä. Sekä terrorismi, ulkoiset sotilaalliset voimat että rikollisjoukot uhkaavat turvallisuuttamme.
Schengen-alue ja EU:n sisämarkkinat merkitsevät, että meillä on yhteinen raja Euroopassa. Raja- ja rannikkovartiostotoiminta on siksi koordinoitava paremmin. Tämä ei tarkoita, että tarvitsemme uuden viranomaisen, vaan jäsenmaiden resurssien koordinointia.
EU:n Venäjälle Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan johdosta asettamat pakotteet ovat yhteisiä ja ehdottomia. Vaikka Suomen kaupankäyntimahdollisuudet Venäjän kanssa kärsivät pakotteista, Suomella on paljon voitettavaa siitä, että Venäjä kunnioittaa tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia ja naapurimaittensa alueellista koskemattomuutta. Aggressiivinen Venäjä on uhka Euroopan vakaudelle.
EU:n on otettava aktiivisempi ote myös Euroopan turvallisuudesta. Samanaikaisesti on tärkeätä, ettemme rakenna rinnakkaisjärjestelmiä sille, joka jo on NATO:n muodossa olemassa, koska useimmat EU:n jäsenmaista kuuluvat NATO:on. Puolustusmateriaalin hankintaprosesseja on kehitettävä siten, että voimme tehdä enemmän yhdessä.
Lissabonin sopimuksessa vahvistetun EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksen tukeminen on Suomen etujen mukaista. EU:n korkeimman ulkoasiain ja turvallisuuspoliittisen edustajan on voitava reagoida nopeammin yhdessä ulkoministereiden kanssa maailmantapahtumiin. EU:lta edellytetään laaja-alaisempaa yhteistyötä myös, jotta voimme aikaansaada vakaat suhteet kaikkien EU-maiden kanssa.
Kyberturvallisuuden rooli kasvaa kaiken aikaa ja uskottava kyberpuolustus on tärkeä. Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus Helsingissä ja NATO:n kyberpuolustuskeskus Tallinnassa ovat molemmat tärkeitä EU:hun kohdistuvien uhkien torjunnassa. Myös kansainvälisen terrorismin vastustaminen ja torjuminen edellyttää EU:n sisäisen yhteistyön lisäämistä.
Siviilikriisinhallintayhteistyötä on myös kehitettävä ja tehostettava EU:ssa.
Ihmiskauppa on yksi maailman nopeimmin kasvavista ongelmista. Ihmiskauppaa esiintyy myös EU-maissa ja me tuemme komission työtä estämällä ihmiskauppaa sen kaikissa muodoissa. Voidaan kohtuudella olettaa, että uhrien määrä on huomattavasti virallisia lukuja suurempi. Ihmiskauppa koskee kymmeniä tuhansia ihmisiä EU:ssa. Ihmiskauppa kohdistuu suuremmassa määrin tyttöihin ja naisiin ja sen kitkemiseksi tehtävää työtä on jatkettava vielä entistä suuremmalla panostuksella riippumatta siitä, onko kyse sukupuolisesta hyväksikäytöstä, pakkotyöstä, elinkaupasta tai kodinhoidosta.
HALUAMME:
• että EU:n Venäjälle asettamia pakotteita jatketaan, kunnes Venäjä muuttaa politiikkaansa Krimin valtauksen tai Ukrainan toimien suhteen
• EU:lle selkeämmän ulkopoliittisen linjauksen ja mahdollisuuden reagoida nopeammin maailmantapahtumiin yhteisellä äänellä
• EU:n naapurimaapolitiikan perustuvan vakauden ja turvallisuuden turvaamiseen raja-alueilla
• tehostaa olemassa olevien puolustus- ja turvallisuuspoliittisten yhteistyöresurssien käyttöä
• priorisoida EU-maiden yhdessä pitämiseksi tehtävää työtä
• kehittää EU:n sisäisten poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä
• priorisoida panostuksia ihmiskaupan ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen ja että ihmiskaupan ehkäisemiseksi työtä tekevien EU:n yhteistoimintajärjestöjen rahoitus turvataan
• EU:n entistä selkeämmin tekevän työtä lasten sukupuolisen verkkohäirinnän ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi
• siviilikriisinhallinnan yhteistyön kehittämistä ja tehostamista
• että Ahvenanmaan erityisasemaa demilitarisoituna alueena kunnioitetaan täysipainoisesti kaikessa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä.
Suomalaista ruokaa tarvitaan Euroopassa
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan lähestymiskulman on oltava oikea. Tärkeintä on, että me voimme tuottaa ruokaa maapallon lisääntyvälle väestölle kestävällä tavalla. Jotta se onnistuisi, maatalouden kannattavuutta on parannettava merkittävästi nykytilanteesta. Suomalaista maanviljelijää tarvitaan. Maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla EU:ssa ilman turhia hallinnollisia rasitteita.
Maatalous toimii tänään maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kuluttajien turvallisuuden kannalta on tärkeätä, että EU:n ulkopuolella tuotettu ruoka täyttää samat elintarviketurvallisuus-, eettiset ja ympäristömääräykset kuin unionin sisällä, jotta sen myynti sallitaan täällä. Kuljetusten ympäristövaikutukset on myös otettava huomioon ruokatuotannossamme. EU:n tuotantomääräysten on oltava toteutettavissa käytännössä.
Kannatamme lähituotettua ruokaa sekä ympäristö- että työllisyyssyistä. Kotimainen ruokamme on maailman puhtainta ja haluamme turvata mahdollisuudet harjoittaa maataloutta Suomessa. Kannattavuutta on siksi vahvistettava. Maailman parasta ruokaa ei voi tuottaa bulkkihinnalla. Rohkeus investoida edellyttää uskoa tulevaisuuteen. Myös maa- ja metsätalouden työtä ilmaston hyväksi voidaan edistää paljon oikeilla päätöksillä.
Pohjoismaiden on oltava kestävän eurooppalaisen metsäpolitiikan suunnannäyttäjiä – me olemme asiantuntijoita.
Kalataloutta on voitava harjoittaa kestävästi myös Itämerellä. Merimetson ja hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin on voitava puuttua.
Alueelliset erot ja erilaisuudet on otettava huomioon erilaisia strategioita laadittaessa ja resursseja jaettaessa. EU:lla on monia maatalouden kehitystä tukevia rahastoja. On tärkeätä, että Suomi on jakelussa osallisena, kun maatalousrahastoille sekä meri- ja kalatalousrahastolle jaetaan varoja, ja että meidän alueemme hyväksytään tukialueiksi.
HALUAMME:
• maatalouden harjoittamisen olevan mahdollista koko EU-alueella myös
tulevaisuudessa
• alkutuottajien aseman vahvistamista elintarvikeketjussa
• elintarviketurvallisuuden, etiikan ja ympäristövaikutusten priorisointia -yhteisessä maatalouspolitiikassa
• riittävän tasoisten maataloustukien turvaamista
• maatalouden EU-byrokratian vähentämistä
• eurooppalaisten elintarvikestandardien soveltamista myös EU-alueelle -tuotaviin elintarvikkeisiin
• että maatalouden ylläpitämät hiilinielut otetaan EU-alueella huomioon ja niistä maksetaan hyvitys
• jatkaa työtä antibioottiresistenssin vähentämiseksi EU-maissa
• mahdollisuutta puuttua paikallisesti ylisuurista merimetso- ja hyljekannoista aiheutuviin ongelmiin.
Sisämarkkinat
Suomen viennistä 40% menee EU-maihin. Sisämarkkinoiden on toimittava hyvin. Tarvitsemme vakaampaa taloudellista EU-politiikkaa. Euroopan rahaliittoa (EMU) on vahvistettava aiempien erehdysten välttämiseksi. Tarvitaan sekä vakautta että solidaarisuutta, kuitenkin siten, että sopimiamme sääntöjä myös noudatetaan. Jokaisen jäsenmaan on noudatettava vakautta ja taloudellista kasvua lisäävää politiikkaa. Kannatamme parempaa valvontaa ja selviä sanktioita jonkun jäsenmaan rikkoessa sille määrättyjä velvoitteita. Eurooppalaisen pankkijärjestelmän riskejä on vähennettävä siten, että pankkiunioni voidaan saada valmiiksi. Eurooppalaisten veronmaksajien ja vastuunsa kantavien pankkien ei pidä joutua maksumiehiksi muiden pankkien ottamista liian suurista riskeistä. Eurooppalaisesta vakautusmekanismista on kehitettävä todellinen eurooppalainen valuuttarahasto, johon rahoituspoliittisia sääntöjä noudattavat maat saavat kuulua.
Digitaaliset sisämarkkinat tulee toteuttaa. Digitaalisessa palvelutarjonnassa ei saa olla vaihteluja jäsenmaiden välillä. Sisämarkkinoiden on käsitettävä myös digitaaliset palvelut. Yhteispohjoismaisen sähköisen henkilötunnisteen kehittämistyö on yksi esimerkki digitaalisiin palveluihin liittyvästä yhteistyöstä, jossa Pohjoismaat voivat toimia suunnannäyttäjinä.
Asennoidumme vakavasti maailmanlaajuiseen rahanpesuongelmaan ja aggressiiviseen verosuunnitteluun ja tuemme toimenpiteitä niiden saamiseksi hallintaan EU:ssa. Veronmaksajien varojen väärinkäytön on loputtava.
Tuemme komission esitystä kuluttajaoikeuksien vahvistamisesta EU-alueella. Ja vaikka kuluttajansuoja EU:ssa kuuluu maailman vahvimpiin, kuluttajaoikeuksien parantamiseen löytyy monia kehittämismahdollisuuksia muun muassa verkkokaupassa.
Etusijalle on asetettava kilpailua edistävät toimenpiteet ja sen estäminen, että joku yritys saa hallitsevan aseman markkinoilla.
HALUAMME:
• että EU:n paikallinen tuki kanavoidaan toimenpiteisiin, joilla on todellista vaikutusta työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Alueet hyötyvät näin eniten tuista
• vähentää EU-pankkien riskiä siten, että pankkiliitto voidaan saada valmiiksi ja rahoitusjärjestelmien vakautta lisätä
• että EU-maat Suomi mukaan luettuna harjoittavat vastuuntuntoista EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa finanssipolitiikkaa
• EU:n jatkavan ja kehittävän rahanpesun ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaista työtään
• vahvistaa kuluttajansuojaa EU:n alueella
• helpottaa työnhakua koko EU-alueella
• suurempaa panostusta korruption vastaiseen työhön EU:ssa veronmaksajien rahojen väärinkäytön estämiseksi
• yrittäjäverotuksen harmonisointia siten, että destruktiivinen verosuunnittelu saadaan hallintaan
• lopettaa joidenkin jäsenmaiden käytännön myydä kansalaisuuksia ja oleskelu-lupia eli niin kutsuttuja kultaisia viisumeja.
Kehitys ja innovaatiot
Digitalisointi on suuri mahdollisuus EU:lle samalla kun digitaalisen infrastruktuurin on oltava käytettävissä. EU:ssa ei saa olla mitään digitaalisia rajoja. Haluamme rakentaa täydellisesti toimivat digitaaliset sisämarkkinat. Digitalisoinnin ja tekoälyn sallimien mahdollisuuksien hyödyntämistä on kannustettava unohtamatta kuitenkaan niihin liittyviä riskejä. Tarvitsemme selkeän säännöstön, joka antaa suojan kansalaiselle ja takaa toimivat markkinat.
Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat investointeja tulevaisuuteen. Euroopassa on maailman suurimmat tutkimusohjelmat Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa. EU:n jäsenmaat ovat sopineet tavoitteesta, että EU investoi 3 % BKT:sta tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2020. Tämä on tarpeen kilpailukykymme, tuottavuutemme ja työllisyytemme edistämiseksi. Euroopan lainsäädännön on mahdollistettava innovaatiot ja kehitys. Me emme voi tänään tietää, miten teknologia kehittyy tulevaisuudessa tekoälyn ja nopeampien dataverkkojen kehittyessä. Kansalaisten yksityisyyden suoja on voitava taata myös IT-sektorin kehittyessä.
HALUAMME:
• lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä EU:ssa panostamalla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tutkimukseen ja innovaatioihin
• useammille ihmisille töitä Euroopassa
• riittävän talousarvion Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmalle
• EU:n voivan kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa teknologiaosaamisessa ja vastaavan nykyiseen kysyntään
• EU:lta linjauksia tekoälyn kehittämisestä ja käytöstä
• taata kaikkien kansalaisten yksityisyyden suojan kaikkialla EU-alueella
• kannustaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä innovaatioita.
