Aloite 8 – Ikäihmisten kuntoutus

22.05.2022 | Vanhustenhoiva

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että ikäihmisten kuntoutuksen tarve kartoitetaan ennaltaehkäisevästi aikaisessa vaiheessa ja että kuntoutukseen varataan riittävästi resursseja.
• että perustetaan kaikille hyvinvointialueille geriatrisia arviointi- ja kuntoutusyksiköitä, jotta varmistetaan tasavertaisen kuntoutuksen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Koronapandemia on ollut eri tavoin haastavaa aikaa kaikille. Riskiryhmään kuuluvalle vanhemmalle sukupolvelle se on saattanut merkitä muun muassa lisääntynyttä yksinäisyyttä, henkistä kuormitusta, vähemmän liikuntaa ja heikentynyttä toimintakykyä. Vanhusten asumisyksiköiden vierailukielto, rajoitettu kotihoito ja monien kuntouttavien toimintojen puute ovat jättäneet jälkensä. Hallitus päätti jo pandemian ensimmäisen kuuden kuukauden aikana korottaa kuntien valtionosuuksia 60 miljoonalla eurolla vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ikäihmisten terveyden, toimintakyvyn ja osallisuuden edistämiseksi. Hallitus on myös päättänyt ottaa vuosina 2022–2023 käyttöön kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön vähennysprosenttia ja enimmäismäärää korotetaan. Lisäksi esimerkiksi täysi-ikäinen lapsi voi ostaa vanhemmilleen hoitopalveluita ja vähentää sen verotuksessa.

Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta ja vaikka monet toiminnot ovat taas käytössä, vuosia jatkunut eristyneisyys ja rajoitukset ovat jättäneet syvät jäljet ​​vanhuksiimme. Siksi kuntoutukseen ja toimintakyvyn tukemiseen on tärkeää panostaa, aivan kuten aloitteessa todetaan. RKP on aluevaalien 2022 vaaliohjelmassaan nostanut esiin useita toimenpiteitä turvallisen vanhuuden takaamiseksi. Haluamme muun muassa varmistaa ennaltaehkäisevät, kohdennetut kotikäynnit kaikissa kunnissa ja että kotihoito turvataan niin, että ikäihmiset saavat laadukkaita palveluita. Lisäksi on tärkeää vahvistaa ikäihmisten liikuntakykyä esimerkiksi seniorivoimistelulla (aluevaalit 2022) sekä toimia lisääntyvän yksinäisyyden ehkäisemiseksi (kuntavaalit 2021).

Uusien hyvinvointialueiden myötä vanhustenhoito on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Ennaltaehkäisevä työ jää kunnille. Tässä muutoksessa on tärkeää, että jatkamme työtä laadukkaan vanhustenhoidon ja kuntoutuksen puolesta.

Puoluekokous päätti vuonna 2021, että RKP pyrkii eri tavoin edistämään ikäihmisten aktivoinnin ja hyvinvoinnin sisällyttämistä pandemian jälkeisiin toimintasuunnitelmiin ja että vanhusten aktivointiin, hoitoon ja hoivaan varataan riittävästi resursseja sekä nyt meneillään olevan koronapandemian aikana että sen jälkeen.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

• että ikäihmisten kuntoutuksen tarve kartoitetaan ja kuntoutukseen varataan riittävästi resursseja.
• että perustetaan kaikille hyvinvointialueille geriatrisia arviointi- ja kuntoutusyksiköitä (RKP:n vanhuspoliittinen toimintaohjelma 2017), jotta varmistetaan tasavertaisen kuntoutuksen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.

Aloite

Koronaepidemia on ollut monella tapaa tuhoisa niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla kaikille yhteiskunnan jäsenille. Monille ikäihmisille pandemia on merkinnyt kuukausien yksinäisyyttä, eristäytymistä ja toiminnan puutetta kaksi kuukautta kestäneen karanteenin muodossa, johon liittyi myös kuukausia kestänyt ajanjakso, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen oli eri rajoitusten vuoksi rajattua.

Tänä aikana ikäihmisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Sosiaalisten kontaktien ja sosiaalisen stimulaation puute sekä julkisten ja vapaaehtoisten toimijoiden järjestämän toiminnan kuten ohjatun vesijumpan, kuntoutusvoimistelun ja kuntosaliharjoittelun puute ovat monen kohdalla johtaneet passivoitumiseen ja masennukseen.

On selvää, että ikäihmisille suunnatun kuntoutuksen tarve tulee kasvamaan koronapandemian jälkeen. Sitä tarvitaan, jotta heitä voidaan kannustaa taas osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja huolehtimaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään.

Jos kuntoutuksen tarvetta ei nostetaan esiin, vaarana voi olla, että ikäihmisten kuluneiden kahden viime vuoden aikana kokema eristyneisyys ja toiminnan puute johtaa kotihoidon tarpeen ja laitospaikkojen huomattavaan kasvuun. Yksilötasolla tämä merkitsee lisääntynyttä riippuvuutta yhteiskunnan tuesta ja yhteiskunnallisella tasolla kustannusten nousua.

RKP:n linjana on ollut tukea ikäihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. RKP haluaa, ”että ikäihmiset voivat asua kotona niin kauan kuin he haluavat” (puolueohjelma, vanhuspoliittinen toimintaohjelma vuodelta 2017). Vanhuspoliittisessa toimintaohjelmassa ehdotetaan myös, että kaikkiin sairaanhoitopiireihin ja perusterveydenhuoltoon perustetaan geriatrian arviointi- ja kuntoutusyksiköitä. Aluevaalien vaaliohjelmassa ikäihmiset mainitaan seuraavasti: ”Meidän tulee vahvistaa ikäihmisten liikuntakykyä esimerkiksi seniorivoimistelulla.” Etsivä toiminta mainitaan yhtenä keinona tunnistaa ikäihmisten tuen tarve.

Ikäihmisten pääsy kuntoutuksen piiriin esimerkiksi sairaalahoitojakson jälkeen vaihtelee suuresti eri kunnissa. On syytä tarkastella kuntoutuksen toteutumista uusilla hyvinvointialueilla ja pyrkiä varmistamaan, että vanhusten kuntoutus on hyvällä tasolla ja että jokaisen hyvinvointialueen asukkaalla on mahdollisuus päästä kuntoutuksen piiriin yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.