Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti ryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
Andersson aloitti puheensa tuomalla esille uutisen viikolta, että talous on alkanut elpyä taantumasta ja että kasvu vahvistuu ensi vuonna.
– Vaikka talouden sopeuttaminen on välttämätöntä velkaantumisen hillitsemiseksi. On selvää, että Suomi ei nouse pelkästään leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Tarvitsemme ennen kaikkea kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin ja palvelut pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme enemmän ihmisiä töihin, lisää menestyviä yrityksiä ja uusia investointeja, sanoo Andersson.
Puheessaan Andersson nostaa esille sen, että Suomessa ei ole ollut taloudellista kasvua yli 15 vuoteen. Kasvun vauhdittamiseksi tarvitsemme politiikkaa, jolla luodaan viennin edellytyksiä, turvataan kilpailukyky, lisätään työmarkkinoiden joustavuutta ja kannustetaan investointeihin.
– Sen takia hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin, uudistaa työmarkkinoita ja vauhdittaa lupaprosesseja. Nämä toimet tukevat vahvasti teollisuuden vihreää siirtymää, jossa kasvun suurin potentiaali on. EK:n mukaan yli 270 miljardia euroa. Meidän on saatava nämä investoinnit Suomeen. Investointien vauhdittamiseksi hallitus valmistelee määräaikaisen verohyvityksen suurille teollisille investoinneille esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen, sanoo Andersson.
Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallitus on valinnut tehdä merkittäviä panostuksia peruskoulutukseen.
– Panostamme noin 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen esi- ja peruskoulussa sekä toisella asteella. Jokaisen oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki. Samalla pienennämme opettajien hallinnollista taakkaa, jotta he voivat keskittyä opettamiseen. Koulusegregaation vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi teemme koulujen yhdenvertaisuustyön rahoituksesta pysyvää. Sen taso on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Myös se, että hallitus ottaa nyt nuorten terapiatakuun käyttöön, on äärimmäisen tärkeää, sanoo Andersson.
Hallitus on sitoutunut korottamaan valtion tutkimukseen ja kehittämiseen käyttämän rahoituksen 1,2 prosenttiin BKT:stä. Siksi hallitus panostaa nyt tutkimukseen ja kehitykseen, koska se on ratkaisevan tärkeää tuottavuuden edistämisen kannalta.
– Nyt lisäämme TKI-rahoitusta siten, että teemme siihen ensi vuonna jopa 2,9 miljardin euron suuruiset panostukset. Tarvitsemme panostuksia vahvan osaamisen ekosysteemeihin, joissa korkeakoulut, tutkimusinstituutit ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä tulevaisuuden ratkaisujen luomiseksi esimerkiksi energiateknologian saralla, sanoo Andersson.
Andersson korostaa, että hallitus tekee jo nyt laajoja kasvutoimia, mutta on selvää, että meidän on tehtävä vielä enemmän. Siksi hallitus aikoo puoliväliriihessä päättää kasvupaketista.
– Nyt meidän on ennakkoluulottomasti käännettävä jokainen kivi, kuunneltava yrityksiä ja uskallettava avata mahdollisia ideologisia lukkoja. Meidän on esimerkiksi otettava vakavasti elinkeinoelämän vahva viesti siitä, että osaavan työvoiman puute on yksi suurimmista kasvun esteistä, ja että työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole pelkästään mahdollisuus, vaan välttämättömyys, Andersson korostaa.
-RKP pitää kiinni tavoitteestaan, että nettomaahanmuuton tulee olla vähintään 40 000 henkeä vuodessa. Entistä parempien olosuhteiden luominen koko mukana tulevalle perheelle sekä työlupien että opiskelumahdollisuuksien osalta on tärkeää. Suomen on oltava houkutteleva maa, ja koko perheen on tunnettava olonsa tervetulleeksi, sanoo Andersson.
