Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja
Otto Andersson.
Arvoisa puhemies,
Vakaa julkinen talous on edellytys palveluiden turvaamiselle ja sille, että Suomi säilyy jatkossakin pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana. Kuitenkin Suomi on tällä hetkellä Pohjois-Euroopan pahiten velkaantunut maa. Maamme velkaantumisaste on yksinkertaisesti liian korkea. Valtionvelan korot kasvavat reippaasti. Velkaantumiskierre on katkaistava.
Tämä on taustalla sekä talousarviolle että hallituksen tavoitteelle tasapainottaa Suomen taloutta kuudella miljardilla eurolla. Tehtävä ei ole helppo, ja käytännössä se tarkoittaa vaikeita leikkauspäätöksiä, jotka tuntuvat monien ihmisten arjessa. RKP:lle on tärkeää, että leikkausten vaikutuksia seurataan ja pidetään kiinni siitä, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia.
Arvoisa puhemies,
Suomen hyvinvointia ei kuitenkaan voi turvata pelkästään talouden sopeuttamisella ja leikkauksilla. Tarvitsemme kasvua. Tarvitsemme nykyistä useampia ihmisiä töihin ja useampia menestyneitä yrityksiä Suomen hyvinvoinnin turvaavia verotuloja kasvattamaan. On myönteistä, että valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talouskasvun odotetaan kiihtyvän ensi vuonna. Suomi tarvitsee sellaista politiikkaa, joka luo edellytyksiä kasvulle ja turvaa maamme kilpailukyvyn. Sen takia hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin sekä uudistaa työmarkkinoita.
Perusopetuksen rahoitusta korotetaan pysyvästi 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vuonna 2024 panostamme 50 miljoonaa euroa lisää koulutuksen laadun vahvistamiseen, oppimiserojen tasoittamiseen ja segregaation ehkäisemiseen. Hallitus kuuntelee opettajien toiveita, ja annamme nyt niin opettajille kuin oppilaillekin työrauhan. Opettajat saavat nyt keskittyä entistä enemmän opettamiseen. Ja entistä vähemmän hallinnointiin ja dokumentointiin. Ja oppilaat saavat nyt entistä paremmat mahdollisuudet perustaitojen, eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen, oppimiseen.
Teemme historiallisen suuren panostuksen tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta vahvistetaan miljardilla eurolla. Ensi vuonna TKI-toiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonalla eurolla tämän vuotiseen verrattuna. Tavoitteenamme on jatko-opiskelijoiden määrän kasvattaminen 1 000:lla, tuemme yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja vuonna 2024.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. On tärkeää muistaa, että uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea yrityksissä. Tiedämme kuitenkin, että työllistävien yritysten määrä Suomessa on vähentynyt huolestuttavasti. Meidän tulee kannustaa investoimaan, tehdä pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa ja helpottaa yritysten työllistämismahdollisuuksia. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että hallitus nyt uudistaa työmarkkinoita tekemällä toimenpiteitä, jotka Ruotsi ja Saksa ovat tehneet jo kymmeniä vuosia sitten, ja jotka ovat luoneet perustan näiden maiden taloudelliselle menestykselle. RKP on erityisen tyytyväinen siihen, että pitkäaikainen tavoitteemme paikallisen sopimisen edistämisestä kaikenlaisissa yrityksissä etenee.
Toimivat liikenneratkaisut ja toimiva infrastruktuuri ovat aivan keskeisiä niin ihmisten liikkumismahdollisuuksien kuin vientiyritysten toimintaedellytystenkin kannalta. RKP on hyvin tyytyväinen siihen, että hallitus päätti budjettiriihessä kiireellisesti priorisoida monia vientiä edistäviä liikenneinvestointeja, kuten valtatie 8:n parannukset, Loviisan ja Vaasan meriväylien syventäminen, Rantaradan kehittäminen välillä Kauklahti–Karjaa ja Paraistenväylä-hanke. Lisäksi Pietarsaaren satamatie, Kaskisten rata ja Koverharin meriväylän syventäminen saavat rahoitusta. Kilpailukykyä vahvistetaan myös sillä, että väylämaksut puolitetaan jatkossakin.
Hallitusohjelmassa todetaan, että: ”Kaksikielisyys on maallemme myönteinen vahvuus.” Olemme iloisia siitä, että hallitus päätti budjettiriihessä ryhtyä sanoista tekoihin, ja tekee useita panostuksia, joilla vahvistetaan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta vahvistetaan miljoonalla eurolla ensi vuonna. Tämä tukee hallitusohjelman kunnianhimoista tavoitetta siitä, että 5–10 prosenttia maahanmuuttajista kotoutettaisiin ruotsin kielellä. Toinen tärkeä toimenpide on se, että niin sanotusta suuresta kielikokeesta tulee maksuton. Hyvin tärkeää on myös se, että hallitus panostaa ruotsinkielisiin ja saamenkielisiin oppimateriaaleihin.
Suomen- ja ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen määrärahoja korotetaan 3,5 miljoonalla eurolla, ja ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen kohdennetaan lisärahoitusta.
On tärkeää, että poliisi on läsnä koko maassa ja näkyy paikallisyhteisössä. Sen takia hallitus pyrkii kasvattamaan poliisien määrän 8 000:een vaalikauden loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies,
Koronapandemian seurauksena erityisesti kiireettömän hoidon jonot ovat venyneet pitkiksi. Sen takia on hyvä, että hallitus nyt lyhentää hoitojonoja kasvattamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia yhteensä 335 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Ennalta ehkäisevän työn kannalta on tärkeää, hallitus panostaa nyt myös 20 miljoonaa euroa vuodessa sen lippulaivaohjelmaan nimeltä Suomi Liikkeelle.
Huomionarvoista on myös se, että vihdoinkin naisjärjestöjen mittaamattoman arvokkaan työn rahoitus turvataan 400 000 eurolla. Tämä on tärkeä painotus, jossa aiemmat hallitukset eivät ole onnistuneet. Hyvää on myös se, että valtioneuvoston tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa sisältyvien toimenpiteiden rahoitus turvataan kuuden miljoonan euron suuruisella määrärahalla.
Arvoisa puhemies,
Maatalouden toimintaedellytykset on turvattava omavaraisuuden turvaamiseksi, ja jotta voisimme myös tulevaisuudessa nauttia hyvästä ja puhtaasta kotimaisesta ruuasta. On hyvä, että hallitus kohdentaa määrärahoja maatalouden energiainvestointitukiin, nuorille maanviljelijöille ja maatalouden kriisitukeen. Maatalouden kannattavuuden kannalta tärkeintä on silti se, että tuottajan asemaa elintarvikeketjussa vahvistavia lainsäädäntötoimenpiteitä saadaan vietyä ripeästi eteenpäin.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä odottaa hallituksen talousarvioesitykselle asiallista ja rakentavaa valiokuntakäsittelyä.
Kiitos!
