Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin Valtioneuvoksen selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti ryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
Andersson korostaa, kuinka tärkeää on kaikissa tilanteissa pystyä turvaamaan isänmaamme puolustus ja turvallisuus. Suomen muuttuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön sekä Venäjän brutaalin ja häikäilemättömän sodan vuoksi Ukrainassa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi voi varmistaa kansallisen puolustuksensa.
– Liittouman rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat yksi Naton peruspilareista, ja ne ovat tärkeä osa liittolaisten toimintaa. Jäsenmaiden aktiivinen osallistuminen on yhtenäisyyden osoitus ja sillä on suuri merkitys Naton pelotevaikutukseen. Melkein kaikki jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhanajan tehtäviin, joko kontribuutiolla tai rotaatiolla. On täysin selvää, että Naton jäsenenä Suomi osallistuu aktiivisesti rauhanajan toimintaan ja liittolaisena kantaa vastuun yhteisestä puolustuksesta, sanoo Andersson.
Andersson korostaa, että osallistuminen rauhanajan toimintaan antaa sekä Suomen puolustusvoimille että sen henkilöstölle arvokasta kokemusta. Samalla Suomi voi osallistumisensa kautta tuoda uusia ajatuksia muiden jäsenmaiden kansallisen puolustuksen kehittämiseen.
Puheessaan Andersson nostaa esille myös Suomeen perustettava Naton eteentyönnetty maavoimaläsnäolo.
– Se tulee yhdessä meidän oman vahvan puolustuskykymme kanssa luomaan vahvan pelote- ja puolustuskokonaisuuden. On erittäin ilahduttavaa, että Ruotsi on ilmoittanut kiinnostuksestaan toimia niin kutsuttuna kehysvaltiona tässä eteentyönnetyssä läsnäolossa. Tämä syventää jo ennestään hyvin tiivistä Ruotsin ja Suomen välistä puolustusyhteistyötä, sanoo Andersson.
