RKP:n eduskuntaryhmä ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue esittelee sosiaali- ja terveydenhuollon korjaussarjan, joka koostuu 22:sta toimenpiteestä henkilöstöpulan ratkaisemiseksi, ihmisten hoitoonpääsyn parantamiseksi sekä hoidon toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Lisäksi sarjassa on tehokkaita toimenpiteitä nuorten, perheiden ja ikäihmisten hyväksi.
Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Henkilöstön lisäämiseksi tarvitaan useita monipuolisia toimenpiteitä.
– Henkilöstön saatavuus on keskeinen kysymys Suomen tulevaisuudelle. Tällä hetkellä hoitoalan henkilöstöpula on todellinen, ja sillä on suora yhteys hoidon saatavuuteen. Henkilöstöpula on lisäksi vahvasti kytköksissä terveydenhuollon kustannusten nousuun, sillä vajetta on jouduttu paikkaamaan kalliilla vuokralääkäreillä. Meidän on tärkeä ymmärtää, että hyvää hoitoa ja hoivaa ei ole ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Poliittinen kenttä on valitettavasti aiemmilla vaalikausilla hallintouudistusten suunnittelun lomassa osittain unohtanut tämän. Siksi me olemme RKP:ssä päättäneet keskittyä henkilöstöpulan helpottamiseen, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
– Monet Suomessa hoitoalan koulutuksen saaneet työskentelevät pohjoismaisissa naapurimaissamme, ja olemme valmiita tarjoamaan heille veroporkkanaa, jotta he muuttaisivat takaisin Suomeen ja työskentelisivät täällä hoitoalalla. Siksi RKP ehdottaa, että takaisin muuttavalle hoitoalan henkilöstölle myönnetään tilapäisesti edullisempi henkilöverotus, mikäli he Suomeen palattuaan työskentelevät terveydenhuoltoalalla, sanoo Andersson.
Kaikkein tärkeintä on löytää toimivia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin. Siksi sarjassa ehdotetaan myös keinoja ihmisten hoitoonpääsyn parantamiseksi.
– RKP on puolue, joka keskittyy ratkaisujen löytämiseen. Me emme pyri luomaan vastakkainasettelua opposition tai kenenkään muun kanssa. Siksi esittelimme ehdotuksemme kasvutoimenpiteiksi elokuussa 2024, ja nyt tällä korjaussarjalla esittelemme ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
– Haluamme, että terveydenhuollon ammattilaisilla on aikaa potilaalle niin paljon kuin mahdollista, ja siksi digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn käyttöä henkilöstön työn tukemiseksi ja potilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi tulee edistää. Hoidon jatkuvuus ja pysyvät yhteydet ovat tärkeitä potilaalle ja turvallisuudentunteelle, erityisesti säännöllistä hoitoa tarvitseville ihmisille. Teemme työtä sen eteen, että omalääkärimalli otetaan käyttöön jokaisella hyvinvointialueella, sanoo Adlercreutz.
– Tavoitteenamme on, että jokaiselle on tarjolla korkealaatuisia sosiaali- ja terveyspalveluja asuinpaikasta, äidinkielestä tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Tarvitsemme sekä julkisia, yksityisiä että kolmannen sektorin toimijoita. Vahvistaaksemme erittäin tärkeän kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä, haluamme, että sosiaali-ja terveysalan järjestöille tehdyt lahjoitukset oikeuttavat verotuksessa lahjoitusvähennykseen, sanoo Adlercreutz.
Korjaussarjan voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
