RKP:n eduskuntaryhmä esitteli torstaina Itä-Uudellamaalla 19.–21. elokuuta järjestetyn kesäkokouksensa yhteydessä konkreettisia toimia, joilla saadaan vauhtia työllisyyteen ja parannetaan hoidon saatavuutta. Eduskuntaryhmä haluaa nähdä ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä ja näkyvät ihmisten arjessa.
– Kaikilla suomalaisilla on oltava oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Meidän on palautettava suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon. Siksi esitämme useita konkreettisia toimia hoidon parantamiseksi, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
– Suomi tarvitsee lisää tekijöitä ja yrityksiä, jotka uskaltavat palkata. Silloin meidän on huolehdittava siitä, että työn vastaanottaminen kannattaa aina. Ehdotuksemme koskevat koko matkaa – nuorten ensimmäisestä työpaikasta ja mahdollisuudesta oppia ammatti osaamisen kehittämiseen, yrittäjyyteen ja työelämään, jossa ihmiset jaksavat. Haluamme helpottaa työntekoa, palkkaamista ja uuden luomista, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.
RKP:n eduskuntaryhmän ehdotukset työllisyyden vauhdittamiseksi ja parempaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon:
PAREMPAA HOITOA LÄHELLÄ SINUA
- Hyvästä hoivasta ja hoidosta Suomen kielellä tulee palkita
Kun olemme sairaita, kun voimme huonosti tai kun ikäännymme, meidän täytyy pystyä ymmärtämään ja tulla ymmärretyiksi omalla äidinkielellämme. Kyse on turvallisuuden tunteesta, kunnioittavasta kohtaamisesta ja hyvästä hoidosta. Valitettavasti tiedämme, että suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa on puutteita liian usein. Näin ei voi jatkua ja siihen on puututtava. Esitämme siksi, että hyvinvointialueiden rahoitusta muutetaan siten, että osa rahoituksesta myönnetään sen perusteella, kuinka hyvin alueet tosiasiassa tarjoavat suomen- ja ruotsinkielistä palvelua. Jos hyvinvointialue tarjoaa hyvää palvelua molemmilla kansalliskielillä saisi se myös lisää rahoitusta. - Varmistetaan terveydenhuollossa samankielisen potilaan ja henkilöstön saattaminen yhteen
Terveydenhuollon kielitaitokohtaaminen tarkoittaa, että samaa kieltä puhuva potilas ja hoitohenkilöstö kohtaavat toisensa. Kohtaamiset mahdollistavien järjestelmien luominen vie aikaa ja työ vaatii resursseja. Haluamme, että tämä työ valmistuu seuraavan hallituskauden aikana. - Kaikille suomalaisille oma hoitotiimi viimeistään vuonna 2030
Kun terveyskeskuksen tuttu lääkäri ja hoitaja tuntevat elämäntilanteesi ja hoitohistoriasi, hoito on turvallisempaa, inhimillisempää ja sen jatkuvuus paranee. Samalla turhien päällekkäisten laboratorio-ja röntgenkäyntien määrä vähenee. Sinun ei pitäisi tarvita vaihtaa lääkäriä tai sairaanhoitajaa jokaisella terveyskeskuskäynnillä, ja joutua kertomaan sairaushistoriasi joka kerta uudelleen alusta asti. Siksi haluamme, että jokaisella suomalaisella on viimeistään vuonna 2030 omahoitotiimi ja omalääkäri, joka kohtaa potilaan suomeksi tai ruotsiksi. - Parempaa kotihoitoa koko Suomessa ja enemmän aikaa ihmiselle
Haluamme, että kotihoidon resurssit ja toimintatavat järjestetään siten, että henkilöstö voi käyttää vähemmän aikaa hallinnollisiin tehtäviin ja enemmän aikaa hoivaan ja hoitoon. Teknologian tulee vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa, eikä inhimillistä kohtaamista tule korvata digitaalisilla välineillä. Tarvitsemme kansalliset kriteerit, jotta kaikki kotihoidon asiakkaat saavat yhtä hyvää hoitoa kaikkialla Suomessa. Samalla tarpeetonta byrokratiaa on purettava. - Palkitaan terveyteen ja hyvinvointiin tehtävistä panostuksista
Ennaltaehkäiseviin toimiin panostavia kuntia ja hyvinvointialueita tulee palkita. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen sisältyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kerroin. Haluamme kehittää kerrointa niin, että se kannustaa panostamaan monipuoliseen toimintaan, joka parantaa ihmisten hyvinvointia. - Varmistetaan Kela-taksien laatu – siirretään vastuu hyvinvointialueille
Haluamme siirtää Kelan korvaamien taksimatkojen järjestämisvastuun Kelalta hyvinvointialueille. Kansallisen ensihoidon strategian yhteydessä tulee arvioida tarve lisätä ensihoitoyksiköitä sekä tarkistaa ensihoitoa koskevat määräykset. Myös ambulanssikuljetuksia ja niiden yhteensovittamista muiden hoitopalvelujen kanssa tulee kehittää. - Luodaan “Lasten Suomi” toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
Haluamme laatia kansallisen Lasten Suomi -ohjelman, johon sisältyy toimia lapsiperheköyhyyden ja mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Haluamme myös käynnistää kokonaiskoulupäiväkokeilun ja kehittää koulujen lomien aikaista kerhotoimintaa, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus turvalliseen ja mielekkääseen arkeen.
TYÖTÄ USEAMMALLE
- Jaetaan perhevapaat ja niiden rahoitus tasaisemmin
Haluamme parantaa mahdollisuuksia yhdistää perhe ja työ, vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla, edistää isien roolia perheessä ja turvata lapsen oikeuden hoivaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on jakaa perhevapaat nykyistä tasaisemmin. Haluamme myös ratkaista ikuisuuskysymyksen siitä, miten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Siksi meidän tulisi ottaa käyttöön Tanskan malli vanhempainrahan rahoittamiseen. Siinä valtaosa vanhempainrahasta rahoitetaan verovaroin ja osa työnantajien vanhempainvapaarahaston kautta. Tämä hyödyttäisi myös monia yrityksiä, erityisesti naisvaltaisilla aloilla. - Otetaan käyttöön määräaikainen verohuojennus nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä palkkaaville yrityksille
Haluamme ottaa käyttöön määräaikaisen verohuojennuksen yrityksille, jotka palkkaavat alle 30-vuotiaita tai pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Kun yritykset voivat vähentää palkkojen sivukulut verotuksessa, uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyvä taloudellinen riski pienenee. Tämä helpottaisi niiden ihmisten pääsyä työelämään, joiden työllisyystilanne on kaikkein haastavin. Vapautuvat varat saa käyttää investointien rahoittamiseen. - Kannustetaan työnantajia ottamaan käyttöön oppisopimus-TES
Oppisopimus on joustava tapa päästä työelämään ja hankkia samalla itselleen ammatti. Valitettavasti oppisopimuksen käyttämisen taloudellinen kynnys on monille pienille yrityksille liian korkea. Siksi haluamme ottaa käyttöön oppisopimus-TES:in, jolla voimme edistää oppisopimusten käyttöä. - Säädetään laissa työelämän psykososiaalisen kuormituksen torjumisesta
Mielenterveyden ongelmat ovat tavallisin sairauspoissaolojen syy. Nykyinen sääntelymme on sovitettu perinteiseen teollisuustyöhön ja fyysisten vammojen ehkäisemiseen. Siksi työsuojelulainsäädännön on jatkossa paremmin huomioitava psykososiaalinen kuormitus. - Vahvistetaan jatkuvaa oppimista ja mahdollisuuksia alanvaihtoon osaamisvähennyksellä
Haluamme mahdollistaa henkilöverotuksessa verovähennyksen myös sellaisista täydennyskoulutuksen kustannuksista, jotka eivät liity henkilön nykyiseen ammattiin. Laajentamalla vähennystä koskemaan myös alanvaihtoa tai nykyisen ammatin sisäistä tehtävänvaihtoa tukevaa täydennyskoulutusta voimme auttaa ihmisiä kehittämään ja päivittämään osaamistaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. - Laajennetaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennys koskemaan yrityksiä, jotka eivät vielä tee voittoa
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen on välttämätöntä, jotta yrityksemme voivat luoda uutta, kasvaa ja palkata uusia työntekijöitä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin koskee tällä hetkellä ainoastaan voittoa tekeviä yrityksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimmat startup-yritykset eivät ole oikeutettuja verovähennykseen, koska ne harvoin tekevät voittoa ensimmäisinä toimintavuosinaan. Haluamme laajentaa verokannustinta siten, että se koskee määräajan myös yrityksiä, jotka eivät vielä tee voittoa. - Palautetaan työttömyysturvan suojaosa
Haluamme palauttaa niin sanotun 300 euron työttömyysturvan suojaosan. Tämä tarkoittaa, että tukea saava henkilö voisi ansaita enintään 300 euroa kuukaudessa ilman, että tuen määrä pienenee. Pienemmän työtehtävän tai osa-aikatyön vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa silloin, kun tällaista työtä on tarjolla.
