Hallintovaliokunta, jonka jäsenenä toimii kansanedustaja Christoffer Ingo (RKP), on saanut valmiiksi mietintönsä laista väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli niin sanotusta rajaturvallisuuslaista.
– Katsomme, että lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia rajaturvallisuuslain alkuperäisen hyväksymisen jälkeen, Ingo sanoo.
Rajaturvallisuuslaki hyväksyttiin heinäkuussa 2024, ja sen voimassaoloa jatkettiin viime vuonna vuoden 2026 loppuun saakka. Nyt esitetään, että lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2028 loppuun saakka. Lain tavoitteena on torjua Suomeen välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin.
Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu
Laissa säädetään niistä edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamisesta osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyydessä. Tavoitteena on turvata Suomen täysivaltaisuus ja kansallinen turvallisuus. Laki koskee tilanteita, joissa vieras valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen vihamielisesti maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Lain käyttöönotto edellyttää, että valtioneuvosto toteaa rajoituspäätöksen tarpeen yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätös voidaan tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan, eikä lakia ole toistaiseksi sovellettu.
Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää edelleen riittäviä varautumiskeinoja
Rajavartiolaitos ja muut turvallisuusviranomaiset arvioivat edelleen, että välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla on korkea. Hallintovaliokunta toteaa asiantuntijakuulemisten perusteella, ettei tilanne ole muuttunut vuoden 2025 jälkeen, jolloin lain voimassaoloa viimeksi jatkettiin.
– Kansallisesti tai EU:ssa ei ole otettu käyttöön sellaista uutta lainsäädäntöä tai muita välineitä, joiden perusteella lain tarpeellisuuden arviointia olisi syytä muuttaa. Tarvitsemme edelleen varautumiskeinon, joka antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia nopeasti ja tehokkaasti mahdollisessa vakavassa tilanteessa, Ingo toteaa.
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, jossa sitä käsitellään hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Perustuslakivaliokunta on esittänyt, että lakiehdotus käsitellään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tavallisesti tämä tarkoittaa, että lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien yli. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos eduskunnan täysistunto julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Tämän jälkeen lakiehdotus voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä.
