RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz edusti Suomea YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä konferenssissa, joka käsitteli Rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen tilannetta Myanmarissa. Suomi on yli kymmenen vuoden ajan tukenut Myanmarin rauhanponnisteluja ja meillä oli keskeinen rooli konferenssin järjestämisessä.
– Maailmassa on monia kriisejä ja konflikteja, jotka ehkä jäävät hieman unohduksiin, ja Myanmarin konflikti on yksi niistä. Sen jälkeen kun sotilasjuntta otti vallan vuonna 2021, noin 22 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Miljoona Rohingya-muslimia – vainottu ja syrjitty vähemmistö, joka on kotoisin Myanmarin Rakhinen alueelta – elää nykyään maailman suurimmassa pakolaisleirissä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa. Ihmisoikeuksia loukataan, ja väkivalta on arkipäivää. Tätä taustaa vasten oli erityisen inspiroivaa kuulla nuorten vahva viesti. Siitä huolimatta, että he kasvavat hyvin vaikeissa olosuhteissa, heillä on toivoa ja tahtoa saada aikaan muutosta, Adlercreutz sanoo.
– Oli arvokasta, että nuorilla oli niin näkyvä rooli konferenssissa. Nämä nuoret ovat kasvaneet julmuuksien ja väkivallan keskellä, eläneet pakolaisleirin arkea ja yrittävät nyt löytää tien ulos kriisistä sekä rakentaa tulevaisuutta maalleen. Koulutuksella on tässä keskeinen merkitys – se on edellytys vakaalle yhteiskuntakehitykselle ja kaikkien yhdenvertaisille mahdollisuuksille, Adlercreutz sanoo.
New Yorkin-vierailunsa aikana Adlercreutz tapasi myös YK:n Myanmarin-erityislähettilään Julie Bishopin sekä Suomen kunniakonsulin Pohjois-Dakotassa, Kirsten Baeslerin, joka on nimitetty ehdolle Yhdysvaltain apulaisopetusministeriksi. Lisäksi Adlercreutz vieraili Governor’s Islandilla sijaitsevassa Harbor Schoolissa, merenkulkuun liittyviä opintoja painottavassa high schoolissa. Oppilaat voivat esimerkiksi oppia sukeltamaan, ajamaan veneitä ja korjaamaan aluksia osana tavallista opetustaan.
– On sekä antoisaa että hauskaa vierailla kouluissa myös Suomen ulkopuolella. Vaikka järjestelmämme eroavat toisistaan, on arvokasta vaihtaa ajatuksia – ja aina voi oppia toisilta. Keskustelimme esimerkiksi kokemuksista kännykkäkiellosta oppituntien aikana – käytäntö, joka on otettu käyttöön myös Harbor Schoolissa – sekä sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä, eli kyvystä ymmärtää ja ilmaista omia tunteitaan, Adlercreutz kertoo.
– Empatia ja halu ymmärtää toisiamme ovat asioita, joita tämän päivän maailmassa tarvitaan – niin koulussa, yhteiskunnassa yleensä kuin maailmanpolitiikassakin, Adlercreutz sanoo.
