– RKP on työskennellyt puhtaamman Itämeren puolesta jo useiden vuosikymmenten ajan. Jo vuonna 1987 vaadimme, että öljytankkereissa tulisi olla kaksoispohja ympäristökatastrofien riskin vähentämiseksi. Tästä tuli todellisuutta vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Tuoreempi esimerkki on tämän hallituksen toteuttama laki jätevesipäästöjen kieltämisestä Suomen merialueilla – myös tässä RKP oli aloitteellinen.
Käytännössä tämä teki Suomesta maailman ensimmäisen maan, joka otti käyttöön myös rahtialuksia koskevan kiellon. Paljon työtä on kuitenkin vielä jäljellä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz Itämeripäivänä, jota vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina.
Itämeren sinileväkukinnat ovat edelleen vuosittain toistuva ilmiö ja samalla ne osoittavan sen, että Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia.
– Haluan, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta merestä ja oppia uimaan meressä, jossa ei ole sinileväkukintoja. Ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimia on jatkettava, ja valmiutemme esimerkiksi öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan on pidettävä hyvällä tasolla. Myös luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet ovat tärkeitä, jotta meri voi hyvin, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz, joka on myös pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri, korostaa yhteisten toimien merkitystä.
– Rehevöityminen, päästöt ja roskaantuminen eivät tunne valtioiden rajoja. Siksi Itämeren maiden tiivis yhteistyö on välttämätöntä meren suojelemiseksi ja sen tilan parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.
– Meidän on myös muistettava, ettei Itämeri ole vain kesänvieton ja kauniiden lomamuistojen paikka. Itämeri on Pohjoismaita ja Baltian maita yhdistävä elämänlanka. Itämeri luo mahdollisuuksia matkailulle ja yrittäjyydelle ja on tärkeä edellytys sille, että saaristokuntamme ja rannikkoyhteisömme voivat säilyä elinvoimaisina. Myös siksi kunnianhimoinen Itämeri-politiikka on RKP:lle itsestään selvä prioriteetti, Adlercreutz sanoo.
