Hallituskauden viimeinen budjettiriihi on saatu päätökseen ja RKP on saanut läpi useita puolueelle tärkeitä tavoitteita. Tulokset näkyvät muun muassa panostuksina ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vanhuspalveluihin, turvakoteihin, kasvuyrityksiin, vähemmistöihin ja infraan. Samalla hallitus jatkaa työtä talouskasvun vahvistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitus jatkaa myös Ukrainan tukemista kolmen miljoonan euron määrärahalla.
RKP:lle on ollut tärkeää yhdistää taloudellinen vastuu konkreettisiin panostuksiin, jotka vahvistavat ihmisten arkea, yritysten kasvumahdollisuuksia ja palveluja koko maassa.
– Olen tyytyväinen siihen, että olemme löytäneet ratkaisuja useisiin RKP:lle tärkeisiin kysymyksiin. Talouskasvu on käynnistynyt, mikä on erittäin tervetullutta. Samalla monilla on edelleen taloudellisesti vaikeaa. Siksi meidän on pidettävä kiinni vastuullisesta talouslinjasta ja panostettava kasvua edistäviin toimiin, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
– Meidän on saatava julkinen talous kuntoon, jotta voimme turvata hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa, Adlercreutz sanoo.
Investointeja terveyteen ja turvallisuuteen
RKP sai läpi useita panostuksia, jotka vahvistavat hyvinvointia ja ihmisten turvallisuutta.
Hallitus selvittää kansallisen TBE-rokotusohjelman laajentamista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta tarjota vyöruusurokotus koko 75-vuotiaiden ikäryhmälle.
– Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on investointi sekä ihmisten terveyteen että julkisen talouden kestävyyteen. Ehkäisemällä vakavia sairauksia voimme vähentää inhimillistä kärsimystä ja samalla vähentää terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta, Adlercreutz sanoo.
RKP:n aloitteesta ikääntyneiden kotihoidolle laaditaan myös kansalliset laatumittarit, joiden tavoitteena on tuottaa parempaa ja vertailukelpoista tietoa kotihoidon laadusta eri puolilla Suomea.
Turvakotien rahoitusta vahvistetaan 2,68 miljoonalla eurolla. Tämä mahdollistaa uusien turvakotipaikkojen lisäämisen muun muassa Espoossa, Keski-Uudellamaalla, Kainuussa ja saamelaisten kotiseutualueella.
Paremmat edellytykset yrittäjyydelle ja kasvulle
Budjettineuvotteluissa päätettiin myös useista toimista, jotka vahvistavat Suomen kasvuedellytyksiä.
Yhteisöverokanta lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla. Yrittäjävähennystä korotetaan ja puhtaan siirtymän investointien verotukea jatketaan.
– Suomi tarvitsee enemmän investointeja, enemmän kasvavia yrityksiä ja enemmän uusia työpaikkoja. Kilpailukykyinen yritysverotus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Samalla haluamme helpottaa yksityisen pääoman ohjautumista nuoriin yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvaa, Adlercreutz sanoo.
Hallitus selvittää tämän vuoksi mallia, jossa nuoriin kasvuyrityksiin tehdyistä sijoituksista saadut tuotot voitaisiin sijoittaa uudelleen uusiin startup-yrityksiin ilman välissä tapahtuvaa verotusta. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta laajentaa osakesäästötili tulevaisuudessa koskemaan myös sijoituksia listaamattomiin yrityksiin ja niihin sijoittaviin rahastoihin.
– Jos haluamme, että Suomi on maa, jossa uusista ideoista syntyy uusia yrityksiä, meidän on myös huolehdittava siitä, että rahoitusta on saatavilla yrityksen alkuvaiheessa. Juuri siinä vaiheessa syntyy monia tulevaisuuden työpaikkoja ja vientimenestyksiä, Adlercreutz sanoo.
Palvelu omalla kielellä on tärkeää
RKP on edistänyt myös useita päätöksiä, jotka vahvistavat sitä, että terveydenhoitoa saa omalla kielellä – suomeksi tai ruotsiksi.
Hallitus selvittää järjestelmää sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa samaa kieltä puhuva potilas ja työntekijä voitaisiin saattaa yhteen hoito- ja palvelutilanteissa.
– Oikeus hoitoon omalla äidinkielellä ei saa jäädä vain puheeksi, vaan sen on toteuduttava myös arjessa. Parempi kohdennus on konkreettinen keino parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta, Adlercreutz sanoo.
Tukea saamelaisalueille ja koko Suomelle
RKP on myös huolehtinut siitä, että saamelaisille ja alueelliselle elinvoimalle tärkeät panostukset sisältyvät budjettiin.
Puoli miljoonaa euroa osoitetaan saamelaisten psykososiaalisen tuen jatkamiseen. Rahoitus mahdollistaa valtioneuvoston kanslian ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyön jatkamisen. Vaikka totuus- ja sovintokomission toimikausi on päättynyt, psykososiaaliselle tuelle on edelleen tarvetta samalla, kun loppuraportin suositusten toimeenpano jatkuu.
Saamenkielisten oppimateriaalien tuotannon rahoitus säilytetään nykyisellä 800 000 euron tasolla.
METSO-ohjelmaan osoitetaan 5 miljoonan euron lisämääräraha. Varoja käytetään muun muassa yksityismailla sijaitsevien perinnebiotooppien jatkuvan hoidon turvaamiseen sekä soiden ennallistamiseen.
Kyläkauppojen tukea vahvistetaan 200 000 eurolla, mikä tarkoittaa, että määrärahan taso vastaa lisäyksen jälkeen vuoden 2026 talousarvion tasoa.
– Elinvoimaista Suomea ei rakenneta vain suurimmissa kaupungeissa. Tarvitsemme toimivia palveluja, yrityksiä ja työpaikkoja myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella. Siksi panostukset kyläkauppoihin, luonnonhoitoon, saamelaisalueisiin ja alueelliseen infraan ovat tärkeitä, Adlercreutz sanoo.
Tärkeät infrahankkeet etenevät
Useat alueellisesti tärkeät infrahankkeet etenevät budjettiprosessin yhteydessä.
Muun muassa kantatie 51:n Kelan liittymälle varataan 6 miljoonaa euroa, valtatie 8:n Bäckliden–Brännbacken-osuuden leventämiseen 1 miljoona euroa (valtuus 19 miljoonaa euroa) ja Loviisan väylän syventämiseen 6 miljoonaa euroa (valtuus 18 miljoonaa euroa).
RKP on saanut läpi myös sen, että kiinteistöverouudistuksesta luovutaan ja kaivosveron suunniteltu laajentaminen perutaan.
– RKP:lle on tärkeää, että politiikalla luodaan edellytyksiä investoinneille ja kasvulle koko maassa. Infrastruktuuri on konkreettinen edellytys sille, että ihmiset voivat asua, tehdä töitä ja harjoittaa yritystoimintaa myös suurimpien kaupunkien ulkopuolella.
Vastuuta taloudesta – ja tulevaisuuden hyvinvoinnista
Vaikka taloustilanne edelleen on haastava, RKP pitää myönteisenä sitä, että talous on nyt kehittymässä oikeaan suuntaan.
– Meidän on oltava rehellisiä siitä, että tilanne on vaikea. Suomen talousongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja. Mutta meidän on myös osattava sanoa, kun kehitys kulkee oikeaan suuntaan. Kasvu on palaamassa, ja nyt meidän on rakennettava sen varaan. Samalla meidän on jatkettava julkisen talouden tasapainottamista. Se ei ole tavoite itsessään, vaan edellytys sille, että meillä on myös tulevaisuudessa varaa vahvaan hyvinvointivaltioon, Adlercreutz sanoo.
– Tästä on kyse myös RKP:n työssä budjettineuvotteluissa: kannamme vastuuta taloudesta ja samalla huolehdimme siitä, etteivät ihmisten arkeen konkreettisesti vaikuttavat kysymykset unohdu. Olen iloinen siitä, että olemme voineet käydä rakentavia neuvotteluja ja onnistuneet saavuttamaan tuloksia Suomelle tärkeissä kysymyksissä, Adlercreutz sanoo.
