Eduskunnan täysistunnossa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson piti ryhmäpuheen.
Andersson aloitti puheensa myönteisellä uutisella siitä, että Suomen taloudessa nähdään vihdoin merkkejä kasvusta.
– Kohta kolmen vuoden ajan olemme täällä salissa korostaneet sitä, miten tärkeää Suomen talouskasvun vauhdittaminen on. Ja nyt vihdoin näemme merkkejä siitä, että maamme talous tosiaan kasvaa. Vienti on alkanut vetää, suomalaisvarustamot saavat uusia tilauksia ja Suomeen on tehty historiallisen suuria investointeja, joista tuorein on Googlen tekemä 13 miljardin euron investointi, Andersson sanoo.
Samalla Andersson muistuttaa, että monen suomalaisen arki on edelleen haastavaa työttömyyden pysyessä korkeana ja elinkustannusten noustessa. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan myös yhä harvempi nuori suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti.
– Hyvät investointiuutiset eivät ratkaise ongelmia heti. Mutta kasvun arvioidaan näkyvän työpaikkojen muodossa vuodenvaihteen jälkeen. Siitä huolimatta meidän on nyt koko ajan jatkettava erilaisia työllisyystoimia, Andersson sanoo.
Puheessaan Andersson nostaa esiin toimia työllisyyden vahvistamiseksi, erityisesti nuorten osalta, sekä hallituksen panostukset kulttuurialaan uuden yhdistelmävakuutuksen kautta.
– Vähän aikaa sitten otettiin käyttöön nuorten työllistymisseteli, joka on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole aiempaa työkokemusta. Tarvitsemme lisää tämänkaltaisia toimia. Myös palkkatuen käyttöä joustavoitetaan, mikä on hyvin tärkeää monille ihmisille, jotka jäisivät muuten ilman työpaikkaa, Andersson sanoo.
Andersson korostaa, että maatalouden kannattavuuskriisiin ja polttoaineiden hinnannousuun on suhtauduttava vakavasti, sillä ne vaikuttavat sekä kotitalouksiin että yrityksiin koko maassa.
– Kotimainen maatalous on kärsinyt rakenteellisesta kannattavuuskriisistä jo pitkään. Tilanne on nyt akuutti. Siksi on välttämätöntä, että hallitus on tämän vaalikauden aikana tehnyt useita kauan odotettuja lakiesityksiä tuottajien aseman parantamiseksi suhteessa päivittäistavarakauppaan. Työtä maatalouden kannattavuuden vahvistamiseksi on jatkettava myös seuraavalla vaalikaudella. Maailmanpoliittisen tilanteen ja erityisesti Iranin konfliktin vuoksi polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, mikä näkyy monen suomalaisen arjessa ja kukkarossa. Tämä heikentää kannattavuutta erityisesti maataloudessa, rakennusalalla, merenkulussa ja kuljetusalalla. Tilanne on otettava vakavasti, ja valmiutta vaikuttaviin toimiin on oltava, Andersson sanoo.
Terveydenhuollon osalta Andersson pitää tervetulleena kielikohtaantomallia, jota hallitus nyt edistää RKP:n aloitteesta, ja korostaa samalla jokaisen oikeutta saada hoitoa omalla äidinkielellään.
– Kun olemme sairaita, heikkoja tai vanhoja, on todella tärkeää, että voimme ymmärtää ja tulla ymmärretyiksi omalla äidinkielellämme. Mutta hoidon saamisessa ruotsin kielellä on edelleen aivan liian usein puutteita. Tähän tarvitaan muutos, Andersson sanoo.
Andersson nosti esiin myös hallituksen panostukset mielenterveyteen ja koulutukseen. Hallitus parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta uudistamalla psykoterapiakoulutusta sekä vahvistaa peruskoulua ja käynnistää kokonaiskoulupäiväkokeilun.
– Tiedämme, että mielenterveyspalvelujen tarve valitettavasti kasvaa maassamme. Nyt hallitus panostaa 10 miljoonaa euroa psykoterapiakoulutukseen, jakaa koulutuksen kaksiportaiseksi ja tekee ensimmäisestä portaasta maksuttoman. Tämä parantaa psykoterapiapalvelujen saatavuutta ja tukee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottamaa nuorten terapiatakuuta, Andersson sanoo.
– Peruskoulu kokoaa kaikki lapset ja nuoret yhteen perhetaustasta riippumatta, ja se on paras tapa yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaikille. Siksi hallitus on päättänyt tehdä 200 miljoonan euron suuruisen panostuksen peruskoulun rahoitukseen, Andersson päättää.
