Koronakriisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan, ja jopa vakavat toimenpiteet voivat olla tarpeen, mutta toimenpiteiden on oltava suhteessa hyötyihin. Tämä pätee myös rajoituksiin, jotka yliopistosairaalat ovat asettaneet synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuteen synnytyssairaaloissa.
Näin kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) toteaa kirjallisessa kysymyksessä, jonka hän yhdessä muiden ruotsalaisen eduskunnanryhmän jäsenten* kanssa jätti tänään (9.4) eduskunnan puhemiehelle.
– Päätös läsnäolo-oikeuksien rajaamisesta on tarkistettava. Rajoitukset riistävät uuden äidin oikeutta tukeen sekä ennen synnytystä että sen jälkeen ja asettavat perheet eriarvoiseen asemaan, Bergqvist sanoo .
Rajoituksilla pyritään vähentämään koronavirustartunnan tartuntariskiä, mutta monissa tapauksissa ne ovat ristiriitaisia ja ovat herättäneet suurta huolta siitä, että uusien äitien tuki tulee olemaan riittämätön.
Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustajat kysyvät, kuinka kaikille äideille taataan riittävää tukea, ja miten vanhempien oikeus tavata vastasyntyneen lapsensa yhtäläisin perustein otetaan huomioon.
– Myös poikkeusoloissa kaikilla perheillä on oikeus turvalliseen ja positiiviseen synnytyskokemukseen. Ei ole kohtuullista, että vanhemmat joutuvat odottamaan monta päivää ennen kuin voivat tavata vastasyntyneen lapsensa, sanoo Bergqvist.
*Muut kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat ovat Anders Norrback (SFP) ja Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström.
HUS on 2.4.2020 linjannut, että tukihenkilö voi olla mukana normaalissa alatiesynnytyksessä sen ajan, kun synnyttäjä on synnytyshuoneessa mutta ei voi olla mukana synnytyksen käynnistysvaiheessa, keisarileikkauksessa tai synnyttäneiden osastoilla sairaaloissa synnytyksen jälkeen.
