Maahanmuuttovirasto on tulkinnut syyskuussa voimaan tullutta uutta lakia siten, että oleskelulupaa opiskelun perusteella ei enää voi hakea turvapaikanhakija, joka on saanut opiskelupaikan turvapaikkamenettelyn aikana.
Kansanedustajat ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenet Matti Semi (Vas.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Anders Adlercreutz (RKP) ovat tehneet sisäministeri Kai Mykkäselle kirjallisen kysymyksen viimeaikaisesta muutoksesta opiskeluperusteisten oleskelulupien myöntämisessä.
Uudella lailla pantiin täytäntöön opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja au pairien maahantuloa ja oleskelua koskeva direktiivi. Laki ei koske turvapaikanhakijoita eikä mahdollisia vaikutuksia turvapaikanhakijoihin huomioitu lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä. Vaikutukset turvapaikanhakijoiden asemaan eivät nousseet esille myöskään esityksen eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Lain seuraukset tulivat yllätyksenä jopa asiaa valiokunnassa käsitelleille kansanedustajille.
– Ei voi olla niin, että Maahanmuuttoviraston käytäntöihin ujutetaan hakijoiden asemaan vaikuttavia muutoksia niin, ettei tämä näy selvästi laista. Nyt monen turvapaikanhakijan tilanteeseen käytännössä merkittävästi vaikuttava muutos tuli yllätyksenä niin henkilöille itselleen kuin heitä avustaville alan asiantuntijoille, Olli-Poika Parviainen kummeksuu.
Anders Adlercreutz muistuttaa, että moni turvapaikanhakijana maahan saapunut on pitkään jatkuneen prosessin aikana kotoutunut Suomeen ja päässyt opintoihin kiinni. Tähän saakka vireillä ollut turvapaikkahakemus ei ole estänyt oleskeluluvan hakemista muulla perusteella, vaikka prosessit ovat erillisiä.
– Lukuisat viime vuosina saapuneet turvapaikanhakijat ovat viettäneet Suomessa useamman vuoden odottaessaan hakemuksensa käsittelyä. Turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus opiskella jo turvapaikkaprosessin aikana, ja monet ovatkin turvapaikka-asian käsittelyn aikana saaneet opiskelupaikan, tutustuneet suomalaisiin ja kiinnittyneet tätä kautta yhteiskuntaan, Adlercreutz sanoo.
Matti Semi näkee muutoksen huonona niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta:
– On niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta pelkästään järkevää kannustaa tulijoita opiskeluun ja sitä kautta työmarkkinoille. Opiskelun edistämisessä on vain voittajia. Kapuloiden laittaminen opintojen rattaisiin monimutkaistamalla tilannetta ja lisäämällä epävarmuutta on järjetöntä, Semi toteaa.
Sisäministeriö on vastannut asiasta nousseeseen kritiikkiin viittaamalla direktiivistä johtuviin vaatimuksiin ja siihen, että turvapaikanhakijat saavat vapaasti opiskella, mutta heidän muilla perusteilla tekemiään oleskelulupahakemuksia on aiemminkin ryhdytty käsittelemään vasta, kun turvapaikka-asia on ratkaistu. Useiden turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien käsitys kuitenkin on, että muutos on asettanut turvapaikanhakijat muihin nähden eriarvoiseen asemaan ja lisännyt ongelmallisten käännytysten riskiä. Pahimmillaan opiskeluperusteisen oleskelulupahakemuksen huomioimatta jättäminen voi kansanedustajien mukaan johtaa siihen, että henkilö ehditään kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen poistaa maasta opiskelusta huolimatta.
Oppositioedustajat vaativat selvitystä siitä, oltiinko hallituksessa tietoisia lain tosiasiallisista vaikutuksista turvapaikanhakijoiden asemaan, joita ei esityksessä mainita. Myös Maahanmuuttovirastolle annetusta ohjeistuksesta lain tulkinnassa perätään tietoa. Semi, Parviainen ja Adlercreutz vaativat, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja opintoja ja hakea oleskelulupaa niiden perusteella, eikä henkilöitä, joilla on perusteet oleskelulupaan, poisteta maasta.
Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.
