– Hallitus ottaa tässä haastavassa tilanteessa kokonaisvastuun Suomesta sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Me olemme tehneet keskeisiä päätöksiä maamme uudistamiseksi sekä päästäksemme yli koronakriisistä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhdannetilanteessa tarvitaan elvyttämistä, jotta pyörät saadaan pyörimään.
Korkeampi työllisyys ja suotuisa toimintaympäristö yrityksille ovat tärkeitä edellytyksiä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ministeri Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ovat tyytyväisiä hallituksen budjettiriiheen, jossa tehtiin päätöksiä muun muassa työllisyyden parantamisesta. Hallitus sitoutuu myös turvaamaan vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille, mikä on tärkeää ajatellen yritysten haluja investoida ja työllistää Suomessa. Hallituksen päätös alentaa teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja on yksi viime vuosien tärkeimmistä elinkeinopoliittisista päätöksistä.
– Nyt hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka luovat vähintään 31 000 työpaikkaa. Samalla hallitus nosti työllisyystavoitteen 80 000:een. Olen mielissäni siitä, että meneillään olevasta koronakriisistä huolimatta olemme kyenneet tekemään päätöksiä rakenteellisista uudistuksista työmarkkinoilla, joiden avulla saamme lisää ihmisiä töihin. Hallitus haluaa muun muassa parantaa yli 55-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla, luoda kannustavampia palveluja auttaakseen työttömiä löytämään töitä pohjoismaisen mallin mukaisesti ja nostaa suomalaisten osaamistasoa muun muassa pidennetyn oppivelvollisuuden ja oppisopimusten kautta. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Tämän ohella ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosesseja nopeutetaan. Teemme myös tärkeän alueellisen kokeilun lievemmästä tarveharkinnasta, sanoo Anna-Maja Henriksson.
-Tavoitteena on, että yli 55-vuotiaiden työllisten määrä lisääntyy vähintään kymmenellä tuhannella, samalla kun heidän asemansa työmarkkinoilla kohenee ja työhyvinvointi lisääntyy. Pallo on nyt työmarkkinaosapuolilla. Mikäli he eivät onnistu lokakuun aikana löytämään ratkaisuja tulee hallitus tekemään välttämättömät päätökset, toteaa Henriksson.
Nuoria työelämään auttava nk. navigaattoritoiminta saa lisäresursseja ja toimintaa tulee myös ruotsinkielellä.
Hallitus on myös sitoutunut edistämään palkkatasa-arvoa, torjumaan syrjintää sekä toteuttamaan perhevapaauudistuksen.
– Tasa-arvo huomioidaan selkeästi budjettipäätöksissä. Hallitus on sitoutunut arvioimaan kaikkien työllisyystoimenpiteiden tasa-arvovaikutuksia sekä edistämään palkka-avoimuutta ja palkkatasa-arvoa ja toteuttamaan perhevapaauudistuksen. Aiempaa enemmän on myös kiinnitetty huomiota budjetin sukupuolivaikutusten arviointiin, sanoo Blomqvist. Tämän ohella on merkityksellistä, että hallitus nostaa turvakotien rahoituksen 23,5 miljoonaan. Kyse on huomattavasta korotuksesta verrattuna esimerkiksi vuoden 2016 tasoon, jolloin summa oli ainoastaan 11,5 miljoonaa.
– Olen erityisen mielissäni nuoriin ja perheisiin tekemistämme panostuksista. Me haluamme nuorten pääsevän ketterämmin mukaan työelämään ja parantaa mahdollisuuksia tehdä oppisopimuksia sekä helpottaa perhe-elämän ja työn yhdistämistä. Tämän ohella tulemme kevään kehysriihen yhteydessä lisäksi mahdollisesti tekemään päätöksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta, sanoo Blomqvist.
– Hallitus haluaa turvata yritysten vakaan, kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön sekä yritysten toimintaedellytykset ja verotuksen ennustettavuuden, mikä mahdollistaa investoinnit sekä uusien työpaikkojen syntymisen.Tämä on edellytys työllisyyden nostamiseksi, toteaa Henriksson. Meille on tärkeää, että panostamme yritysten kilpailukykyyn alentamalla teollisuuden sähköveroa EU:n minimitasolle. Luomme lisäksi uuden mekanismin tukeaksemme teollisuuden sähköistymistä ja siirtymistä kohti ilmastoviisaita ratkaisuja päästökauppakompensaation sijasta ja lisäksi väylämaksujen puolittaminen jatkuu. Tämän lisäksi hallitus tulee ennen vuoden 2021 kehysriiheä tekemään päätöksen uusiutuvan teollisuuden strategiasta, sanoo Henriksson.
Teollisuuden kilpailukykypaketin ohella hallitus tukee pienyrittäjiä muun muassa nostamalla arvonlisäverorajaa 10 000 eurosta 15 000 euroon.
Hallitus tulee myös hyödyntämään EU:n elpymisvälineen tarjoamat mahdollisuudet ja luomaan Suomen kestävän kasvun ohjelman. Ohjelman keskiössä ovat kuusi painopistettä, jotka vahvistavat tulevaisuuden hyvinvointia, hoivaa, vihreää siirtymää, digitalisaatiota, työpaikkoja ja kestävää kasvua.
– Uskottava puolustus on valtavan tärkeää näinä epävakaina aikoina. Hornetit tullaan korvaamaan ja päätökset hävittäjien hankinnoista tehdään ensi vuoden aikana, Henriksson sanoo.
Tukea kunnille ja kolmannen sektorin toimijoille
– Kuntien talous on pitkään ollut tiukilla ja koronakriisi on pahentanut tilannetta entisestään. Siksi olemme sopineet useista toimenpiteistä, jotka ovat hyviä ja tärkeitä kunnille, muun muassa kuntien yhteisövero-osuuden korottamisesta 12 %:iin ensi vuodelle ja valtionosuuksien korottamisesta 300 miljoonalla. Lisäksi vuoden 2020 valtionosuuksia korotetaan 400 miljoonalla eurolla ja sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa euroa, Blomqvist sanoo.
– Tärkeää on myös se, että tulemme korvaamaan kunnille ja sairaanhoitopiireille koronakriisistä aiheutuneet välittömät kustannukset kokonaisuudessaan. Jokaisen tulee tarvittaessa päästä testiin ja jäljityksen on toimittava. Tulemme myös kattamaan koronarokotteen kustannukset kansalaisille. Lisäksi panostamme yhteensä 450 miljoonaa koronakriisin seurauksena aiheutuneen hoitovelan pienentämiseen. Tässä on muun muassa kyse lykkääntyneistä leikkauksista ja hammashoidosta, Henriksson sanoo.
– Koronakriisin seurauksena Veikkauksen tulot ovat laskeneet rajusti. Siksi veikkausrahojen kautta yhteiskuntaa todella tärkeällä tavalla tukevien järjestöjen ja yhdistysten rahoitus on ollut suuri huolenaihe. Olen siksi hyvin tyytyväinen, että nyt turvaamme järjestöjen rahoituksen ensi vuonna niin koulutuksen, kulttuurin kuin terveyttä edistävien sektoreiden osalta. Kolmannen sektorin panos on aivan ratkaiseva niin nuorille kuin ikäihmisillekin, Henriksson sanoo.
– Panostamme myös lapsiperheisiin ja nuoriin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla, oppivelvollisuutta pidennetään, ammattikoulujen resursseja vahvistetaan ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan. Nämä ovat kaikki tärkeitä panostuksia. Olen myös iloinen, että pystymme korottamaan pakolaiskiintiötä 1050:een, Henriksson sanoo.
Talousarvioesitys sisältää myös resursseja uuden juristin palkkaamiseen Saamelaiskäräjille, sekä poronhoitajien lomituspalvelujen tasokorotuksen siten, että se vastaa viljelijöiden tasoa. Nämä ovat kysymyksiä, joiden eteen RKP on työskennellyt pitkään.
Tärkeitä ympäristöön, luonnonvaroihin ja ilmastoon liittyviä päätöksiä
Hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö tullaan vähintään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä.
– Päästökauppa on tässä kysymyksessä tärkeä ohjaava tekijä, mutta hallitus haluaa varmistaa, että puolittamistavoite saavutetaan kaikissa tilanteissa, Henriksson sanoo. Siksi päätimme antaa asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia niin sanotun lattiahintamallin, joka takaa turpeen energiakäytön suunnitellun vähenemisen, vaikka päästöoikeuksien hinta laskisi.
– Talousarvioesitys sisältää maatalouden toimintaedellytysten kannalta positiivisia elementtejä. Heinäkuussa Suomi saavutti EU-huippukokouksessa hyvän lopputuloksen liittyen osuuteemme EU:n maatalousrahoituksesta. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että valtion talousarviossa on nyt kirjauksia kansallisesta yhteisrahoituksesta, joka mahdollistaa EU-varojen täysimääräisen käytön, sanoo Blomqvist. EU-rahoituksen ja kansallisten varojen avulla turvaamme puhtaan kotimaisen ruuan tuotannon ja luomme työpaikkoja.
Hallituksen budjettineuvottelut päättyivät Säätytalolla tänään. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 on 62,4 miljardia euroa.
