Torvalds: Puhe Euroopan unionin tilasta on tervetullut vahvistus kunnianhimoisesta komissiosta

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkoaamuna State of the European Union – puheessaan vihreää kehitystä ja oikeusvaltioperiaatetta EU:lle hyvin tärkeinä koronakriisistä toipumisessa.
– Puhe oli tervetullut vahvistus sille, että komissio ymmärtää kuinka kunnianhimoiset tavoitteet tulee olla, europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP/Renew) sanoo.

Keskiviikkoaamun State of the Union – puhe oli Ursula von der Leyenin ensimmäinen komission puheenjohtajana. Puheessa hän keskittyi odotetusti EU:n koronakriisistä toipumiseen.

Von der Leyen viittasi aluksi puheessaan lukuisiin Covid19-pandemiaa koskeviin komission päätöksiin ja käsitteli myös suunnitelmia uudeksi Euroopan terveydensuojeluviranomaiseksi pandemian jäljiltä.

Komission puheenjohtaja käytti kuitenkin eniten aikaa siihen, miten 750 miljardin euron Next Generation EU – tukiohjelma ja monivuotinen rahoituskehys yhdessä vihreän ja digitalisaatio-ohjelman kanssa luovat kestävämmän ja kilpailukykyisemmän unionin.

– Von der Leyen vahvisti puheessaan, minkä eteen me Renew Europe -ryhmässä olemme tehneet työtä kriisin alusta lähtien: Covid19-pandemia on tilaisuus nopeuttaa muutostyötä, Nils Torvalds sanoo.

Puheessa Euroopan unionin tilasta huomataan, että EU:n Next Generation – paketista vähintään 37 prosenttia on investoitava vihreän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja vähintään 20 prosenttia on investoitava digitalisaatioon. Von der Leyen ilmoitti lisäksi, että vähintään 30 prosenttia EU:n eri hankkeille lainaamista 750 miljardista eurosta on oltava peräisin kestävistä vihreistä joukkovelkakirjoista.

Komission puheenjohtaja ilmoitti aiemmin tällä viikolla kannattavansa EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, totesi myös, että kestävät rakennusmateriaalit ovat yhä tärkeämpi osa muutosta.

– Toteaminen puun käyttämisestä rakennusmateriaalina oli Suomen kannalta kiinnostavimpia, Nils Torvalds sanoo

Komission puheenjohtaja otti puheessaan vahvan kannan oikeusvaltioperiaatteen puolesta yhtenä peruspilarina ohjelmissa, joiden tavoitteena on saada Euroopan talous jaloilleen.

Hän totesi myös, että osassa Puolaa muodostetut HBTQI-vapaat vyöhykkeet ovat selvästi ristiriidassa ihmisoikeuksien ja EU:n arvojen kanssa, ja lupasi komissiolta uuden strategian tältä osin.

 

Rasisminvastaisen työn osalta von der Leyen sanoi, ettei mikään valtio voi tätä kysymystä ohittaa.

Viitaten muun muassa Kreikan Morian pakolaisleirin akuuttiin tilanteeseen komission puheenjohtaja totesi, että EU:n jäsenvaltiot ovat keskustelleet uudesta yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta tarpeeksi kauan ja nyt on korkea aika toimia.

-Odotamme nyt komission ehdotusta uudeksi yhteiseksi maahanmuutto – ja turvapaikkapolitiikaksi. EU:n on otettava vastaan enemmän pakenevia ihmisiä, mutta myös varmistettava, että turvapaikkahakemukset käsitellään huomattavasti nykyistä nopeammin, Nils Torvalds sanoo.

Ulkopolitiikan osalta von der Leyen käsitteli Brexit-neuvottelujen viivästymistä ja puhui tarpeesta luoda uusia parempia suhteita Atlantin ja Englannin kanaalin yli. Hän kuvaili samalla EU:n suhdetta Kiinaan sekä merkittävimpänä että haastavimpana.

Von der Leyen kannatti valkovenäläisten oikeutta uusiin presidentinvaaleihin 9. elokuuta pidettyjen  vaalien sijaan ja tuomitsi Venäjän kieltäytymisen yhteistyöstä oppositiojohtaja Aleksej Navalnyn murhayritykseen liittyvässä tutkimuksessa.

– Komission puheenjohtajan tuomitsemat asiat olivat esimerkillisen selkeitä. Hän totesi muun muassa, että Nord Stream 2 -asia voi nousta pöydälle, jos Venäjä kieltäytyy yhteistyöstä selvityksessä, Nils Torvalds sanoo.

Hän kiteyttää puheen odotettuna ilman suuria yllätyksiä.

– On kuitenkin tarkasteltava hyvin tarkasti sitä, mitä von der Leyen sanoi, kun konkreettiset ehdotukset ovat nähtävissä. Komission parhaillaan valmisteilla oleva ehdotus vähimmäispalkoista EU tasolla, voi olla ongelmallinen asia Pohjoismaille, Nils Torvalds sanoo.

Tarvitaan tutkimusta koululakkautusten vaikutuksista lapsiin

Vuodesta 1990 lähtien peruskouluja on lakkautettu vuosittain noin 100, mikä tarkoittaa, että yli puolet maan peruskouluista on suljettu viimeisten 30 vuoden aikana. Tämä kehitys huolestuttaa, koska lakkautukset kohdistuvat lähes kategorisesti maaseudun ja saariston kouluihin.

Lue edellinen artikkeli

Henriksson ja Blomqvist: Uudistamme Suomea ja hoidamme koronakriisin

- Hallitus ottaa tässä haastavassa tilanteessa kokonaisvastuun Suomesta sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Me olemme tehneet keskeisiä päätöksiä maamme uudistamiseksi sekä päästäksemme yli koronakriisistä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhdannetilanteessa tarvitaan elvyttämistä, jotta pyörät saadaan pyörimään.

Lue seuraava artikkeli