Henriksson: Vesittynyt kehysriihi – suuret ratkaisut jäivät hallitukselta tekemättä

Mihin jäivät merkittävät lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen? Tai linjaukset maksuttomasta varhaiskasvatuksesta? Niitä olisi kipeästi tarvittu.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on pettynyt hallituksen kehysriihen laihoihin tuloksiin. Henrikssonin mukaan kehysriihi oli hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä uusia päätöksiä välttämättömistä uudistuksista.

–  Kehysriihen suurin saavutus vaikuttaa olevan hallituksen oman huonon aktiivimallin ongelmien korjaus. Sen sijaan perhevapaauudistus ja  välttämättömät työmarkkinauudistukset, kuten paikallisen sopimisen edistäminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen jäivät tällä vaalikaudella tekemättä. On todella hienoa, että Suomen taloudella ja työllisyydellä menee nyt paremmin. Mutta tämä on pitkälti maailmantalouden myönteisen kehityksen ansiota, sanoo Henriksson.

–  Mihin jäivät merkittävät lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen? Tai linjaukset maksuttomasta varhaiskasvatuksesta? Niitä olisi kipeästi tarvittu. Nyt massiiviset koulutusleikkaukset jäävät nykyisen hallituksen synkäksi perinnöksi.

 Henriksson kyseenalaistaa onko hallitus kehyspäätöksessään huomioinut, että sote-uudistuksen 3 miljardin kustannussäästöt eivät todennäköisesti ole toteutumassa.

–  Lukuisat asiantuntijat pitävät sote-uudistuksen kustannussäästöjä epätodennäköisinä. Päinvastoin, riskinä on, että kustannukset kasvavat. Hallitus ei ole selkeästi pystynyt osoittamaan mistä säästöt syntyvät, vaan sysää säästövastuuta maakunnille. Koko hallituksen talouspolitiikka vesittyy, jos sote-säästöt eivät toteudu.

Borgarsdóttir Sandelin: Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja tulee nostaa

Pätevän henkilökunnan puute heikentää laatua ja korventaa tuloksia. Siksi näen, että palkkausta pitää kehittää, sanoo kaupunginvaltuutettu Silja Borgarsdóttir Sandelin.

Lue edellinen artikkeli

Adlercreutz: Homekoulujen purku ei saa vaarantaa kuntien taloutta

Anders Adlercreutz on jättänyt kirjallisen kysymyksen kuntien riskistä joutua kriisikunnan arviointimenettelyyn huonokuntoisten kiinteistöjen purkamisen myötä.

Lue seuraava artikkeli