HSL laskelmat karkaavat käsistä – kuntien on tiedettävä investointien kustannukset ennen päätöksiä

Uudenmaan RKP vaatii, että HSL kertoo investointien vaikutuksista jäsenkuntien talouteen ennen kuin hallitus tekee niitä koskevia päätöksiä. Kuntaosuudet ovat kasvaneet nopeasti ja niiden odotetaan kasvavan edelleen, samalla kun kuntien mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset.

HSL kuntaosuudet ovat nousseet vuoden 2020 noin 345 miljoonasta eurosta yli 500 miljoonaan euroon. Siuntiossa osuus on yli viisinkertaistunut, Kauniaisissa kolminkertaistunut ja Espoossa lähes kaksinkertaistunut. HSL:n vt. toimitusjohtaja Vesa Silfver kertoi HBL-lehdessä 22.10., että investoinnit kasvavat seuraavien kolmen vuoden aikana reilusti. Samaan aikaan kunnat valmistelevat talousarvioitaan, ja HSL:n hallitus on jo ennakoinut uusia korotuksia ensi vuodelle.

– Joukkoliikenne on aivan ratkaisevan tärkeä kestävälle ja toimivalle seudulle. Juuri siksi myös rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla. Kuntien näkökulmasta näin ei tällä hetkellä ole, ja erityisesti pienillä kunnilla on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia. HSL:n päätöksenteko on nykyään niin vahvasti Helsingin ympärille keskittynyttä, että Sipoossa, Siuntiossa ja Kauniaisissa ei ole yhtään varsinaista hallituspaikkaa, ja Kirkkonummi sekä Kerava joutuvat tyytymään kumpikin yhteen varajäsenpaikkaan. Niiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat siis hyvin vähäiset. Tämä on arvioitava uudelleen, sanoo piirihallituksen jäsen Kicka Lindroos.

Uudenmaan RKP haluaa, että HSL esittää ennen päätöksentekoa jokaisen suuremman investoinnin vaikutukset kunkin jäsenkunnan kuntaosuuteen tulevina vuosina. Lisäksi kunnille on annettava selkeä näkymä siitä, kuinka paljon kuntaosuudet voivat kasvaa vuosittain.

Samalla pienempien jäsenkuntien on saatava enemmän tietoa ja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksiin. Tällä hetkellä Helsingillä on seitsemän paikkaa HSL:n 14-jäsenisessä hallituksessa. Omistajakuntien ja HSL tulisi lisäksi käynnistää neuvottelut siitä, miten voidaan varmistaa, etteivät uudet raideliikennehankkeet johda jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin kunnille.

Päätöksenteon rakenteella on käytännön merkitystä. Helsinkiläiset poliitikot haluavat ottaa käyttöön uuden yhden vyöhykkeen lipun, mikä voi johtaa muiden kuntien kuntaosuuksien kasvuun entisestään.

– Lähes valmiiden Kruunusiltojen raideliikenne on jo maksanut HSL:lle useita miljoonia euroja. Vaikka muiden HSL jäsenkuntien asukkaiden odotetaan vastaavan merkittävästä osasta rakentamisen kustannuksia, on tosiasia, että sillat hyödyttävät vain muutaman etelähelsinkiläisen kaupunginosan asukkaita, toteaa piirihallituksen jäsen Stefan Stenberg.

– HSL hallitus on nyt päättänyt, että lippujen hinnat nousevat vuonna 2027 1,8 prosenttia. Korotus ei edes kata inflaatiota eikä varmasti riitä rahoittamaan HSL:n valtavia investointeja. Jälleen kerran kunnat joutuvat siis rahoittamaan HSL:n toimintaa ja investointeja omista talousarvioistaan. Näin ei voida jatkaa, Stenberg päättää.

Adlercreutz: Tarvitsemme Pohjolan, joka yhdistää todellisen voimansa

Pohjoismaiden neuvoston vuosittainen istunto järjestettiin 25.–29. lokakuuta 2026 Helsingin Eduskuntatalossa. Istuntoon kokoontui pääministereitä, hallitusten johtajia, ministereitä ja 87 parlamentaarikkoa koko Pohjolasta keskustelemaan siitä, miten pohjoismaista yhteistyötä voidaan vahvistaa suurten muutosten aikana. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui istuntoon pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä.

Lue edellinen artikkeli